Vanhastaan pelakuut, pielikit tai pelargonit (Pelargonium) on talvetettu kellarissa, lattian alla perunakuopassa tai jossain muussa pimeässä ja viileässä paikassa. Kun multa on saanut kuivua, kasvi on asettunut lepoon ja pudottanut lehtensä. Kevään tullen pelakuu on tuotu takaisin valoon ja lämpimään, ja kasvu on alkanut uudestaan. Nykyisin yhä useammin kuulee, että pelakuuta on talvetettu ihan vain
Joulun tienoot ohut lumenhupene peitti maat. Vuodenvaihteeksi saatiin muutamia öisiä vesisateita, ja maa mustui taas. Onhan se aikamoista, että ollaan jo uuden vuoden puolella, eikä pysyvästä lumipeitteestä ole tietoakaan edes täällä sisämaassa. Mitään vahinkoa ei sentään ole vielä tapahtunut. Vesisateet ovat olleet niin lämpimiä, että vesi on valunut pois, eikä jää ole kuorettanut kukkapenkkejä eikä
Oli taas hauska kävellä pitkin Esplanadin puistokäytäviä, tällä kertaa Tuomaan markkinoiden aikaan. Helsingin kaupunki on jo reilun kymmenen vuoden ajan järjestänyt tällaiset hyvien joululahjojen löytöpaikat. Siisteissä pikkukojuissa on ollut tarjolla käsitöitä, leivonnaisia ja jos jonkinlaista jouluun sopivaa. Oli lyhtyjä, korvanlämmittimiä, olkitöitä, posliininorsuja, koruja, palapelejä, siianmätiä ja tamperelaista mustaa makkaraa. Tonttu vilahteli markkinäväen joukossa, ja kevyt
Tampereella sijaitsevan Diabeteskeskuksen emäntä Anja Majala-Eklundon vastaanottanut Kotimaiset Kasvikset ry:n myöntämän Vuoden Porkkana -palkinnon tunnustuksena esimerkillisestä työstä kasvisten kulutuksen lisäämiseksi. Diabeteskeskuksen seitsemänhenkinen keittiötiimi on käytännössä osoittanut, kuinka arkinenkin ruoka voi olla kaunista, maukasta ja samalla ravitsemussuositusten mukaista. Diabeteskeskuksen asiakkaiden ruokavaliossa kasvisten osuus jopa ylittää puolen kilon päivittäisen minimitavoitteen. Seurantajakson aikana asiakkaat söivät kasviksia keskimäärin 750
Joululahjaksi saatu orkidea Cambria Jungle Monarch Everglade kukkii upeasti erikoisen värisin kukin. Siroissa kukissa yhdistyy puhdas valkoinen ja salaperäinen viininpunainen väri. Lehdet ovat raikkaan vihreät. Kukat kestävät kauan ja uusia avautuu koko ajan, hitaasti mutta varmasti. Kauniin ulkonäön lisäksi kukat tuoksuvat miedosti makean eksoottiselle. Jotta puhkeamista odottavat nuput eivät kuivuisi, kasvin lehvästö yritetään pitää tasaisen
Näyttää siltä, että meillä täällä Keski-Suomessa on sittenkin toiveita valkoisesta joulusta. Ohutta lumenrihmaa on satanut silloin tällöin eikä vanha lumi ole sulanut pois. Tällä hetkellä lunta on ruhtinaalliset neljä senttiä!!! Toisin paikoin lunta on nietostunut enemmänkin. Luonto on asettunut talvilepoon, lehdettömät puut ja pensaat seisovat aloillaan ja ruskettuneet perennanvarret törröttävät pikkulintuja odotellen. Eiköhän niiden kukkaperistä
Mikä täällä tuoksuu? Ikkunalaudalla isompiensa joukossa oli pieni purkki, suikeita lehtiä ja hentoja kukkavanoja, jotka kurottelivat valoa kohti. Se oli orkidea, jonka olen ostanut Orkideayhdistyksen näyttelystä jo vuosia sitten, ja joka vuosi se on uskollisesti kukkinut. Tuoksunystykämmekkä on yksi helppoja, kotona kasvatettavia orkideoita; kaikkein vaikeinta koko kasvissa on tuo tieteellinen nimi, Oncidium ornithorhynchum. Tulipa se
Helsingin Kampin alue on viime vuosina kokenut suuria mullistuksia. Kehitys ei välttämättä ole hyvä asia, jos se merkitsee kulutushysterian lietsomista. Ostoskeskuksilla on tapana näyttää toinen toisiltaan, olivatpa ne Singaporessa tai Kampissa. Ostosten teon helppous on ihanaa, kun ei tarvitse mennä sateisille ja pimeille kaduille autojen kuratulituksen maalitauluksi. Tulemmeko silti ajatelleeksi, tarvitsemmeko todella kaikkea tätä tavaramäärän
Puiden talvitunnistus, hienommin ilmaistuna talvidendrologia, on oma harrastuksensa, jonka saloihin pääsee sisälle yllättävän nopeasti. Koivu näyttää koivulta talvellakin. Pihojen käkkyräiset, leveälatvuksiset puut osaa helposti arvata omenapuiksi, vaikkei niissä lehtiä olekaan. Kasviharrastajat väittävät pystyvänsä talvella tunnistamaan lajeja jopa kesää helpommin. Rungon ja oksien väreistä voi tunnistaa monta lajia. Myös täysikasvuisen puun olemus paljastaa usein lajin. Puu
Amaryllis eli ritarinkukka on kiitollinen kasvatettava. Postipakettina saapui muhkea sipuli (Hippeastrum ”Merengue”), joka istutettiin soraan isoäidin vanhaan ruukkuun. Soran pintaa koristaa muutama kaunis ulkosaariston rannoilta kerätty kivi. Vettä on koko ajan annettu niin vähän kuin mahdollista, vain loraus kerran viikossa, sillä ruukun pohjassa ei ole reikää liian veden valua pois. Kului vain hetki, kun sipulista
Puolenyön aikaan kävin ulkona ilmaa tunnustelemassa, ja omassa pihassa oli melkein tyyntä, taivas tähtikirkas ja ihme ja kumma, valtavat revontulet leiskuivat yli taivaan. Pohjoisella taivaanrannalla syttyi vihertäviä kynttilävöitä, jotka loistivat voimakkaasti, kiemurtelivat hitaasti ja siirtyilivät pienin pyrähdyksin. Välillä leiskahdukset nousivat korkeallekin. Sen verran kai oli ilmoja liikkeellä, että sillä aikaa kun kävin hakemassa kameran, mustat
Lämpimät, sumuiset ja sateiset päivät jatkuvat, yötkin ovat olleet lauhoja täällä Keski-Suomessa. Kun kiertelee pihapiirissä, täytyy olla oikein tyytyväinen, kuinka viisaita kasvit ovat. Kaikki mikä alkusyksystä lakastui, on pysynyt lepotilassa. Asiaa on varmasti auttanut se, että lämpötila on sentään enimmäkseen pysynyt +5 asteessa tai sen alle. Tuo +5 celsiustahan on se ratkaiseva lämpötila, josta ylöspäin
