Vuoden vihannekseksi 2007 on valittu salaatit. Meillä tunnetuimpia ja käytetyimpiä salaatteja ovat pehmeä keräsalaatti ja rapea keräsalaatti eli jäävuorisalaatti. Tarjonta on kuitenkin huomattavasti tätä laajempi. Useimmista myyntipisteistä löytyy nykyään ainakin punaista ja vihreää tammenlehtisalaattia, jääsalaattia, lollo rosso -salaattia ja sidesalaattia.
Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.
Sata grammaa viikossa
Vaikka salaatit ovat löytäneet tiensä lähes jokaiseen lounaspöytään ja hampurilaisen väliin, varaa niiden käytön lisäämiseen on. Kukin suomalainen syö vuodessa viitisen kiloa salaattia – vain noin 100 grammaa viikossa. Energiaa tässä sadassa grammassa on vain reilun kymmenen kalorin verran (alle 50 kJ).
Suomalaisten syömästä salaatista puolet on tuotettu meillä, puolet tuotu muualta.
Keisari Augustuksen ihmelääke
Salaatti tunnettiin jo ennen ajanlaskumme alkua, jolloin sitä arvostettiin sen jäähdyttävien ja virkistävien vaikutusten ansiosta. Salaattia syötiin muun muassa Persian hovissa 550 eKr. Muinaisessa Egyptissä se oli päävihannes – tosin keitettynä.
Huikeimman tunnustuksen salaatille antoi ajanlaskumme alun tienoilla keisari Augustus, joka uskoi parantuneensa vaikeasta sairaudesta salaatin ansiosta. Kiitollisena siitä hän rakennutti salaatille alttarin ja pystytti sen kunniaksi patsaan!
”Jäävuoret tulevat!”
Amerikan mantereelle salaatti rantautui eurooppalaisten maahanmuuton myötä. Siellä suurimman suosion saavutti rapea keräsalaatti, jota kuljetettiin Kaliforniasta muuhun maahan rautateitse suurten jääkimpaleiden jäähdyttäessä junavaunuja. Radanvarsipaikkakunnilla salaattijunia odotettiin innolla ja vinkattiin naapureillekin: ”Jäävuoret tulevat”. Rapea keräsalaatti sai nimen jäävuorisalaatti.
Babyleaf-trendisalaatti
Valmiiden salaattiseosten yleistyessä markkinoille ovat tulleet pienen pienistä salaatinlehdistä tehdyt babyleaf-salaatit. Ideana on, että salaatinlehdet kerätään ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Monet kuluttajat ovat ihastuneet babyleaf-salaatteihin, joihin ei jää helposti ruskettuvia leikkuupintoja. Toisaalta pienet lehdet ovat pehmeitä ja nuutuvat helposti.
Kasvinjalostajat kehittävät parasta aikaa kestäviä lajikkeita babyleaf-salaatteihin, joista odotetaan yhtä tulevaisuuden salaattitrendeistä. Sitä ennen babyleaf-salaatin voi rakennella vaikka oman kasvimaan tuotteista. Pikkulehtiseoksiin sopivat vihreät ja punaiset side-, batavia- ja tammenlehtisalaatit sekä lollo-salaattien ja kähäräendiivien koristeelliset lehdet. Pikanttia makua seoksiin saa rucolan lehdillä. Babyleaf-salaatin voi halutessaan kruunata nuorilla herneen versoilla tai punajuurikkaan ja mangoldin herkullisilla pienillä lehdillä.
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tilaa lehtemme!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Suomalaiset syövät vuosittain noin 12 miljoonaa kiloa eli 2,4 kiloa henkeä kohti erilaisia salaatin tapaan käytettäviä lehtivihanneksia, kerrotaan Kotimaiset Kasvikset ry:stä. Tällä viikolla vietetään yhdistyksen nimeämää salaattiviikkoa. Eniten salaatteja käyttävät alle 35-vuotiaiden kotitaloudet ja lapsiperheet, joissa lasten ikä on yli 12-vuotta. Kaupunkilaiset syövät salaatteja muita yleisemmin. Salaattien käyttö on sitä runsaampaa mitä enemmän perheellä on…
Salaattien suosiota on kasvattanut se, että viljely ruukussa mahdollistaa herkuttelun tuoreilla salaateilla myös talvella, jolloin avomaasalaattien tarjonta hiipuu. Ruukkusalaattien etuna ovat tuoreus ja pidempi säilymisaika, jonka mahdollistaa myynti kasvatusruukussa. Ruukkusalaatit tulivat markkinoille 1980-luvun puolivälissä. Ruukkusalaatit ovat olleet pohjoismaalaisia erikoisuuksia, joiden viljely on laajentunut täältä myös muualla maailmaan aina eteläiselle pallonpuoliskolle asti. Kuluttajat suhtautuvat uusimman Taloustutkimus…
Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2007 oli harvinaisen lämmin. Talvipäiviä oli vähän, ja maaliskuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Leudon syksyn jälkeen myös joulukuusta näyttää tulevan harvinaisen lämmin. Vuoden 2007 keskilämpötila oli Etelä-Suomessa noin kuusi astetta ja Pohjois-Suomessa nollasta kolmeen lämpöasteeseen. Näin vuoden keskilämpötila oli kautta maan 1,0…1,6 astetta keskimääräistä korkeampi. Vähän talvipäiviä 2006-2007 Terminen talvi (vuorokauden…
Suurin osa kaupan ja teollisuuden pakkaamista valmissalaateista on laadultaan hyviä tai erinomaisia. Puutteita aistinvaraisessa tai mikrobiologisessa laadussa esiintyy vain murto-osassa myytäviä salaatteja, osoittaa Elintarvikeviraston selvitys. Elintarvikevirasto selvitti raakoja ja kypsiä ainesosia sisältävien valmissalaattien laatu- ja turvallisuusominaisuuksia vuonna 2005 osana EU-projektia. Tutkittavana oli kaikkiaan 116 raakoja vihanneksia, lihaa, kalaa, juustoa tai äyriäisiä sisältävää valmissalaattia. Kohonneita bakteeripitoisuuksia…
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…
Käytämme evästeitä ja vastaavia tekniikoita sivuston toiminnan varmistamiseen, kävijämäärien analysointiin sekä mainonnan kohdentamiseen ja mittaamiseen. Näiden tietojen avulla voimme kehittää sivustojamme ja tarjota lukijoille paremmin kiinnostavaa sisältöä ja markkinointia.
Välttämättömät evästeet ovat aina käytössä. Muita evästeitä käytämme vain suostumuksellasi. Voit muuttaa valintojasi myöhemmin evästeasetuksista.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen sellaisten asetusten tallentamiseksi, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole erikseen pyytänyt.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, internet-palveluntarjoajan vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietoja tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää käyttäjän tunnistamiseen.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
