Oma PIHA

Sipuli saa jakamattoman suosion sekä ruoan makua arvostavilta että niiltä, jotka painottavat ruoan hyviä terveysvaikutuksia. Ilman sipulia ei tule toimeen kotikokki eikä huipputason keittiömestari. Sipuli antaa ruoalle sielun. Sipulia kannattaa käyttää vaihdellen ja yhdistellen erilaisia sipuleita. Viikolla 4 (21. – 27.1. 2008) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Sipuliviikkoa. Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia

Kohta alkaa siemenluetteloiden loputon pläräys. Sitä jatkuu muutaman viikon, sitten odotellaan siementen saapumista. Ensi kesänä pitäisi ainakin kasvattaa jotain värjäyskasvia, morsingon ja keltamataran lisäksi ehkä väriresedaa. Yksi asia on kuitenkin varma. Se on punajuuri. Punajuuri on muiden juuresten tapaan melko helppo kasvatettava, vähään tyytyväinen ja luotettava. Kunnon suomalaisen perusluonteenpiirteethän ne siinä. Ilmankos kasvi tuntuu kuin

Huomiseksi on luvattu kylmenevää pohjoisesta alkaen. Nyt loppuu Etelä-Suomen suojasää. On aika miettiä kasvien talvisuojausta, viimeinkin, ja tarkistaa lintujen ruokatilanne. Tintit tarvitsevat rasvaa. Niiden syömästä energiasta kuluu suuri määrä lämpimänä pysymiseen. Kaupoista löytyy monenmoisia rasvapötköjä ja talipalloja. Tavalliset, pienet talipallot kestävät vain lyhyen hetken ennen kuin tyhjä pussi taas roikkuu oksalla. Talipalloille kannattaa ehkä rakentaa

Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi 2007 oli harvinaisen lämmin. Talvipäiviä oli vähän, ja maaliskuun keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Leudon syksyn jälkeen myös joulukuusta näyttää tulevan harvinaisen lämmin. Vuoden 2007 keskilämpötila oli Etelä-Suomessa noin kuusi astetta ja Pohjois-Suomessa nollasta kolmeen lämpöasteeseen. Näin vuoden keskilämpötila oli kautta maan 1,0…1,6 astetta keskimääräistä korkeampi. Vähän talvipäiviä 2006-2007 Terminen talvi (vuorokauden

Vuodenvaihteeksi on luvattu pakkasta koko maahan, eteläänkin viisi astetta. On jo aikakin. Nyt talvi on kuin Englannissa, kostea viima käy luihin ja ytimiin. Vaan jouluruusut viihtyvät. Täytyy myöntää, ehdin istuttaa jouluruusut vasta aatonaattona. Jouluksi oli tarkoitus laittaa kauniit portaanpielet, jotta sisäänkäynti olisi kotoisan juhlava. Jouluruusut (Helleborus niger) ovat suloisen viattomia luonnollisuudessaan. Prameilu on niistä kaukana.

Kotimainen tavallinen metsäkuusi (Picea abies) on säilyttänyt asemansa yleisimpänä joulupuuna suomalaiskodeissa. Suomessa kasvatettu kuusi on myös ekologinen vaihtoehto verrattuna kaukaa kuljetettuun, jopa hormoneilla käsiteltyyn tuontikuuseen tai luonnonvaroja haaskaten valmistettuun ja Kaukoidästä kuljetettuun muovikuuseen. Suomalainen kuusi on myös tuore ja tuoksuva, korkeintaan neljä viikkoa ennen joulua kaadettu, kertoo puheenjohtaja Heini Katajisto Joulupuuseurasta. – Kotimaisista joulupuumetsistä toki

Suomalaiset juhlivat jouluaan perinteisin kukin. Parinkymmenen vuoden aikana kukkavalikoima on säilynyt pääosin samana, vain kasvien keskinäiset valtasuhteet ovat muuttuneet. Hyasintti on edelleen määrällisesti yleisin joulukukka, mutta nykyisin se on lähes samalla viivalla joulutähden kanssa. Ritarinkukka sen sijaan on parissakymmenessä vuodessa kirinyt jumbosijalta kolmanneksi, eikä kasvulle ole näkyvissä rajaa. Ritarinkukan 1980-luvun muutamien kymmenien tuhansien viljelymääristä on

Viheraluerakentajat ry on valinnut uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2008 alusta alkaen puutarhuri, toimitusjohtaja Henrik Bosin Kangasalta. Bos on toisen polven viherrakennusyrittäjä. Hän omistaa Pikon Taimisto Oy –nimisen yrityksen, joka tekee ympäristörakentamista julkisyhteisöille, rakennusliikkeille ja yksityisille ihmisille pääasiassa Tampereen ympäristössä. Viheraluerakentajat ry on yksityisten ympäristö- ja kivirakentamisyritysten perustama yhdistys, jonka jäsenmäärä on tuplaantunut muutamassa vuodessa.Jäseniä on nyt

Suositun Pihakalenterin postitukset ovat nyt käynnissä. Pihakalenterin julkaisua on aikaistettu aiemmista vuosista, jotta sitä voidaan käyttää myös joululahjana. Pihakalenteri 2008/2009:n vuosi alkaa huhtikuusta, jolloin uusi kausi puutarhassakin pääsee alkuun. Tekijöinä ovat puutarha-alan rautaiset ammattilaiset. Aarno Kasvi valottaa taas puutarhan hoidon saloja kokeneen puutarhurin otteella. Hänen vinkkinsä ovat aivan kalenterin alkusivuilla. Teemaliitteinä Pihajuhlat, Pensaiden leikkausopas ja

Mesimarjan viljelypinta-ala on kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa. Mesimarjan viljelypinta-ala ei Suomessa silti vielä päätä huimaa, ja hillo- ja likööriteollisuus potevatkin siitä raaka-ainepulaa. Vielä viime helmikuussa mesimarjan viljelypinta-alan sanottiin olevan Suomessa vain vajaat kolme hehtaaria. Lajikkeiden ja viljelytekniikan kehittymisen kautta viljelyn odotetaan kuitenkin lisääntyvän. Menestystä mesimarjasta Pohjois-Savoon -hankkeen ansiosta kesällä 2006 perustettiin mesimarjan koetilat 14 maatilalle, joille istutettiin

Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee. Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna. – Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa. Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva

Jurmon saarella Turun saaristossa laiduntavat alpakat. Ne otettiin lampaiden tilalle, ja ovat kuulemma helppohoitoisempia kuin lampaat. Lampaiden keväisen karitsoinnin ja syksyisen teurastuksen kanssa on aika homma, vaikka lampaat muuten eivät paljoa vaadikaan. Alpakat käyvät hyvin laiduntamaan sellaisille paikoille, joissa maa on köyhää – aivan kuten suomenlampaatkin. Ruohon ei tarvitse olla rehevän mehevää, vaan kaikenlaiset heinät