Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään.
Puolivilli puutarha hurmaa kasvien runsaudella ja rennolla tunnelmalla. Jalostetut lajit ja luonnonkasvit viihtyvät rinta rinnan. Ikuisen rikkaruohosodan käymisen sijaan tarhuri keskittyy nauttimaan pihansa villistä kauneudesta.
Ainutlaatuisen puutarhapolun varrelle on istutettu tuhansia pensaita, jotka kukkivat alkukesästä aina syksyyn saakka. Hortensiaharrastajan unelmakohde löytyy Ranskan Bretagnesta.
Vanhalta pihalta löytyy yleensä sikermä erilaisia herukkapensaita. Niiden ränsistynyttä tilaa ei tarvitse säikähtää: pienellä uudistamisella pensaat ponnistavat uuteen kukoistukseen.
Hiroshiman ja Nagasakin rauhanpuistot kunnioittavat atomipommien uhrien muistoa ja muistuttavat maailmaa ydinaseiden kauhuista. Kahdeksankymmentä vuotta tapahtumien jälkeen viesti on yhä ajankohtainen.
Kauniisti kukkiva kasvimaa piristää mieltä ja kutsuu tärkeät pölyttäjät kylään. Siistit kukkapenkit osoittavat kasvimaan rajat, mutta kesäkukkia voi lisätä väriläiskiksi myös vihannesten joukkoon.
Viherkameleonttilehti tunnetaan Japanissa rohtokasvina ja kauniisti kukkivana, mutta vallattomasti leviävänä pihakasvina.
Alhambran punertava linnoitus ja Generalifen paratiisipuutarhat vievät aikamatkalle islaminuskoisten maurien al-Andalusiin. Palatsit puutarhoineen kuuluvat myös Unescon maailmanperintökohteisiin.
Muovin määrää vähennetään pihassa ja puutarhassa tietoisilla valinnoilla. Luonnonmateriaalit miellyttävät silmää ja ovat ympäristön ystäviä.
Kun kirsikka puhkeaa kukkaan, katse kiinnittyy myös sen oksiin ja puun muhkuraiseen runkoon. Kontrasti herkän kukkapilven ja tummien oksien välillä tekee näystä hurmaavan.
Helmikuinen Bretagne elää vielä talvea, mutta kurkistelee jo kevääseen. Kukkaloistoa löytää niin pihoilta, katuistutuksista kuin luontopoluiltakin.
Monasterio de Piedran puutarha on vehreä ja soliseva keidas keskellä karua Aragoniaa. Samalla se on filosofinen näkemys ylevästä luonnosta, jota ihmiskäsi on avustanut.
Puutarhasta nautitaan kaikilla aisteilla. Katse kiertää näkymissä, korva nauttii lintujen laulusta ja nenä nuuskii kukkien tuoksua. Syötävät kasvit kutkuttavat makuhermoja ja käsi koskettaa koristeheiniä tai puun runkoa. Vaisto lukee kasvien maailmasta, mitä tuleman pitää.
