Siirry sisältöön

Henrietta Pitkänen

Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.

 

  • Syysvärikävelyltä

    Syyssävyt lisääntyvät etelässä vähän kerrassaan. Niin puunlatvustoissa kuin kenttäkerroksenkin kasvustoissa tapahtuu tasaisesti uusia värimuutoksia. Tutut lehtiperennat, kuunliljat (Hosta) käyvät nekin kuultavan keltavärisiksi. Kuunliljat ovat melkoisen laaja joukko kiinnostavia lehtimuotoja ja -värejä. Aiemmin kasvukaudella kuunliljoissa näkyvillä ovat monet vihreän ja sinivihreän sävyt, vihreä-valkokuviollisuus ja jopa lime. Nyt syyskuussa aurinko valaisee kellastuvat lehdet kerrassaan kauniisti matalalta paistaessaan.

  • Kelasköynnöksen keltaa

    Näihin aikoihin ovat kelasköynnökset (Celastrus) syttymässä keltaisiksi valaisijoiksi etelärannikolla. Useamman vuoden aikana rehevöityneet köynnöspehkot toimivat hauskoina väriläiskinä muutoin vasta vähitellen syysväritykseen siirtyvässä maisemassa. Köynnöskasvustosta pilkottavat oranssit pienet kotahedelmät ovat myös koristeellisia. Ne lisäävät oman sävynsä köynnöksen valoisan liekkimäiseen yleiskuvaan. Kesäkuinen kukinta on lehtimassan lomassa melko huomaamaton. Marjamaiset kotahedelmät maistuvat linnuille syysruokana. Voivatpa köynnöstiheiköt tarjota niille

  • Kärhönkukkapilvi

    Lumikärhö (Clematis ’Summer snow’ /’Paul Farges’) ilahduttaa vielä näihinkin aikoihin häkellyttävän runsaalla kukinnallaan. Herkkiä, valkeita kukkia alkaa avautua jo kesäkuulta lähtien, joten köynnös on puutarhan pitkäaikainen valostuttaja. Kukissa on mieto tuoksu. Lumikärhö viihtyy suojaisalla kasvupaikalla puolivarjosta aurinkoon. Jopa kahdeksanmetrisiksi venyvät versot saavat kasvulleen hyvät eväät muhevassa, kalkitussa puutarhamaassa. Lumikärhökasvusto luo puutarhaan viidakkotunnelmaa, kattaa esimerkiksi aitoja

  • Elokuista vaaleanpunaa

    Punainen, oranssi, keltainen – nämä mielletään yleensä tämän vuodenvaiheen sävymaailmaksi. Kukkapenkeissä näkyy kuitenkin nyt myös paljon vaaleanpunaista! Näitä pinkkejä kasveja yhdistää lisäksi runsaskukkaisuus. Korkeahko komeamaksaruoho (Sedum) on omiaan aurinkoiselle paikalle. Massaistutuksissa maksaruoho luo herkänsävyisiä kukkameriä. Se sointuu hyvin myös yksittäiskasviksi syksyisiä ruukkuistutuksia monipuolistamaan esimerkiksi heinien kanssa. Syyshortensia (Hydrangea paniculata) vaaleanpunertuu usein jossakin kukintansa vaiheessa. Nykyisin

  • Oppineidenkukka kukoistaa kuumalla

    Myös oppineidenkukat eli tsinniat (Zinnia elegans) ovat kukoistaneet kuluvan kaltaisena hellekesänä. Kyseisestä perinnekesäkukasta on viime vuosina ilmaantunut näkyville uusia hauskoja lajikkeita, joiden kukat ovat superkerrottuja. Taimet itse siemenestä kasvattamalla on laajimman värivarannon äärellä. Kasvi tuo kesäkukkaistutuksiin sekä vihreää lehtirehevyyttä että raikkaita värejä. Monisävyisissä kukissa on samaa piristävää vaikutusta kuin kesäisen jäätelöannoksen karkkiväreissä. Muotonsa ja pitkälle

  • Hellekesän kukkakatsausta

    Suklaakosmos (Cosmos atrosanguineus) on tyylikkään tummanpunainen, samettiterälehtinen kesäkukka, jonka tuoksu on herkullisen suklaavivahteinen. Pitkät kukkavarret antavat kasville ilmavan ulkomuodon. Suklaakosmos sopiikin vaikkapa koristeheinien lomaan niittymäiseen, aurinkoiseen kukkaistutukseen. Terälehtien sävy on poikkeuksellinen kesäkukkien joukossa, ehkäpä jotkut daalialajikkeet ovat yhtä tummaa sävyä. Koristeheinistä, tai oikeastaan koristesaroista, ilahduttavimpia on pronssisara Carex ’Frosted curls’. Se on kuin tehty ruukkuihin

  • Urbaani mansikkapaikka

    Osuinpa kävelylenkilläni mansikkapaikalle keskellä kaupunkia. Helsinkiläiskerrostalojen sisäpihalle oli istutettu luonnonkivilohkareen viereen reheväksi kasvustoksi rönsyillyttä ahomansikkaa (Fragaria vesca). Myöhemmin kesällä siellä kukkii mm. punahattuja. Koristeheinät täydentävät niittyvaikutelmaa. Miten hienoja kasveja vaikkapa maanpeittotehtäviin kotoisten luonnonlajiemme joukosta löytyykin! Ahomansikka esimerkiksi on kestävä kasvi, jota värittävät ensin valkeat kukat ja sitten punainen sato. Syksymmällä lehdistössä näkyy ruskan sävyjä. Hyvässä

  • Kuusamantuoksua

    Kesäkuinen kasvihetki: Illan laskeutuessa kasvitarhan puolivarjoisalta puolelta kantautuu voimistuvaa sulotuoksua. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa varsinaisen parfyymipilven kehkeytymistä muun kasvillisuuden lomaan. Tuoksuköynnöskuusamahan (Lonicera caprifolium) se siellä, täydessä kukassa. Kyseessä on perinneköynnös, jollaisen muistan tuoksuneen mummonikin istutuksissa. Se viihtyy varjoisesta valoisaan, monenlaisessa maassa, parhaiten toki kalkitussa ja perusmuhevassa puutarhamullassa. Tuoksuköynnöskuusama voi kasvaa suureksikin köynnöstöksi, jota kannattaa

  • Keltamo ja jalokiurunkannus kukassa nyt

    Näihin aikoihin luonnontilaisemmissa osissa eteläsuomalaisia puistoja ja hautausmaita sekä puutarhojen laitamilla ja joutomailla näkyy vehmaita keltakukkakasvustoja. Sekä keltamo että jalokiurunkannus ovat merkkejä yleensä vanhasta puutarhavaikutuksesta ja asutuksesta. Molemmat kukoistavat sekä vahvojen juurten että siemenleviämisen turvin. Jalokiurunkannus (Corydalis nobilis) on kotoisin Keski-Aasiasta Ob-joen seudulta. Carl von Linne aikanaan toivoi saavansa Ruotsiin särkyneensydämen siemeniä, mutta yllätykseksi niistä

  • Hanamin aikaan ihaillaan puunkukkia

    Hanami on Japanista peräisin oleva nimitys varsinkin kirsikka- ja luumupuiden kukinnan ihailemiselle. Se on kukkapuualueilla kävelyn ja kirsikkateemaisten piknikkien merkkaama kansallisesti tunnistettu juhla-aika. Meillä Suomessa hanamikukinnasta vastaa etenkin ihana rusokirsikka (Prunus sargentii), mutta ajatusta voisi hyvin laajentaa kattamaan muidenkin kevätkukkivien puiden ihastelun. Vaahtera esimerkiksi on parhaillaan etelässä pirteän limensävyinen maiseman värittäjä. Raidoista ja pajuista kirjoitinkin

  • Keltavitamiinia

    Nämä kuvien keltaiset kaverukset kasvavat samalla istutusalueella ja kukkivat paraikaa toistensa sävyjä täydentäen. Ruskea, alkukeväisenä heräilevä maa luo kiinnostavan kontrastin aurinkoisille kukkijoille. Onnenpensas (Forsythia) on upea kukkaelämys, kun lehdetkään eivät vielä ole puhjenneet vaikuttamaan pensaan väritykseen. Siitä voisi jo aiemmin keväällä leikata oksia maljakkoon ja hyötää ne näin kukkimaan. Onnenpensaan kukissa yhdistyvät tasapainoisesti voimakas väritys

  • Raitojen ja pajujen kevätloistetta

    Lukuisat raidat ja pajut syttyvät parhaillaan valaisemaan pääosin vielä huhtikuisen beigenvärisiä metsänreunoja. Isoja puita ja hentoja pensaita, yhtä kaikki ne voivat kantaa ihmeellistä kukintomäärää oksillaan! Nämä aiemmin joutomaakasveiksikin mielletyt elinvoimaiset Salix-suvun edustajat ovat omiaan pihan ja puutarhan vaalituiksi, joskin sopivan ravinteikkaalla ja kostealla kasvupaikalla helppohoitoisiksi jäseniksi. Luonnonlajeja meillä kasvaa noin parisenkymmentä. Puutarhamyymälöistä löytyy lisää istutettavaa,