Pihatarinat

07.05.2025

Alhambran  paratiisipuutarhat

Alhambran punertava linnoitus ja Generalifen paratiisipuutarhat vievät aikamatkalle islaminuskoisten maurien al-Andalusiin. Palatsit puutarhoineen kuuluvat myös Unescon maailmanperintökohteisiin.

Jaa artikkeli

• Kopioi linkki
• Lähetä sähköposti
• Jaa Facebookissa
• Share on X

• Teksti ja kuvat Maaria Matsunaga

Eteläisessä Espanjassa sijaitseva Granada tunnetaan nähtävyydestä, joka kuuluu maan suosituimpiin, Alhambran maurilaislinnoituksesta. Vuosittain yli kaksi miljoonaa vierailijaa tutustuu historiallisiin palatseihin, joista käsin islamilaista al-Andalusin valtakuntaa hallittiin keskiajalla.

Maurien taru päättyi vuonna 1492, kun kuningas Boabdil luovutti Alhambran avaimet kuningaspari Ferdinand ja Isabella Katolilaiselle. Onneksi uudet hallitsijat ymmärsivät palatsin kauneuden arvon ja tekivät siihen vain vähäisiä muutoksia. Arabivaikutteisen arkkitehtuurin lisäksi Alhambra tunnetaan paratiisia jäljittelevistä puutarhoista ja patioista.

Alhambran patiot ja El Partal

Kukkulan laelle rakennettu alue käsitti aikoinaan 40 000 asukkaan kokoisen kaupungin palatseineen, moskeijoineen, rakennuksineen, kylpylöineen ja tietenkin puutarhoineen. Parhaiten ovat säilyneet Nasrid-hallitsijoiden palatsit.

Koristeellisten huoneiden rinnalla yksinkertaisemmat, mutta tavattoman kauniit sisäpihat ihastuttavat tyylikkyydellään. Mataliksi aidanteiksi leikattujen myrttipensaiden mukaan nimettyä Myrttipihaa hallitsee valtava vesiallas, jonka pinnasta heijastuvat ympäröivät rakennukset. Leijonapiha on puolestaan saanut nimensä kahdeksan leijonapatsaan kannatteleman vesialtaan mukaan. Marmoristen lattialaattojen keskellä kulkevat vesikourut ja vihreyttä tuovat koristeellisten pylväiden suojassa neljä pyöräksi leikattua appelsiinipuuta.

Varsinaisista islamilaispuutarhoista saadaan esimakua Lindarajan puutarhassa. Vehreää sisäpihapuutarhaa koristavat pystypäiset sypressit, akaasiat ja puksipuiden keskelle sijoitetut istutukset. Keskipisteessä nousee korotettu vesiallas, jonka reunojen yli vesi laskeutuu kauniisti.

Nasrid-palatsin tungoksesta astutaan ulos El Partalin puutarhoihin. Moni pikavisiittiläisistä tekee tänne vain lyhyen vilkaisun ja jatkaa matkaansa uloskäynnin suuntaan. Puutarhassa vallitseekin rauha. Sulttaani Jusuf III:n asunnon edustalla avautuu suorakaiteen muotoinen vesiallas, jonka pinnasta palatsi heijastuu. Palmupuut sekä näkymät ympäröivään maisemaan ja Albaicinin kukkuloille täydentävät kokonaisuutta.

Alun perin alueella oli useita rakennuksia, mutta ne jäivät unohduksiin katolisen vallan aikana. Nykyinen puutarha on peräisin 1930-luvulta, jolloin raunioita ryhdyttiin herättelemään henkiin. Porrastetuille terasseille sijoitetussa puutarhassa on pienempiä vesialtaita appelsiinipuineen ja muotoon leikattuine pensaineen. Huomio kiinnittyy yksityiskohtiin: rakennusten stukkokoristekuviot ovat lainanneet paljon kasvimaailmasta, ja myös kulkuväylät on koristeltu kauniisti pienin kivin.

Generalifen paratiisipuutarha

Alhambran puutarhoista kuuluisin on Generalife, Muhammad III:n hallituskaudella (1302–09) rakennettu kesäresidenssi. Alun perin siihen kuului myös hedelmätarha ja keittiöpuutarha sekä nummialue, jossa karja ja hevoset laidunsivat ja sulttaani saattoi metsästää. Nimen alkuperästä on esitetty erilaisia arvioita; yleisimmin sen katsotaan tulevan arkkitehdin puutarhaa tarkoittavasta nimestä Jardín del Alarife. Nykyisen puutarhan ilme on 1930-luvulta, ja sitä pidetään yhtenä parhaista andalusialais-arabialaisen puutarhasuunnittelun esimerkeistä.

Palatsin ulkopuolella oleviin puutarhoihin on vapaa pääsy. Labyrinttimäistä alapuutarhaa hallitsevat muhkeiksi muureiksi leikatut sypressipuut, joiden välissä kimaltelevat pitkät vesialtaat suihkulähteineen. Keväämmällä puksipuiden rinnalla kukkivat ruusut ja altaita koristavat lumpeet. Ennen varsinaista palatsia ja lippujen tarkastusta on vielä toinen puistoalue. Appelsiinipuiden alla, liplattelevien suihkulähteiden äärellä onkin hyvä lepuuttaa jalkoja.

Itse palatsiin käydään vaatimattomasta ovesta ja entisen tallipihan kautta, minkä jälkeen saavutaan pitkulaisen kastelualtaan hallitsemaan sisäpihaan. Granaattiomenapuut ja istutukset reunustavat allasta, jonka puolikaaren muotoisia vesisuihkuja on kopioitu puutarhoihin ympäri maailman. Pation ikkunoista avautuvat näkymät Granadan kaupungin yli ja vastapäiselle kukkulalle Alhambran palatsille. Lopuksi tullaan vielä Sulttaanin patioon, jonka altaita reunustavat tasapäiset myrttipensaat.

Kesäpalatsin jälkeen noustaan ylempänä olevaan puutarhaan. Katse – ja sitä ennen korva – kiinnittää huomion portaiden kaiteisiin, jotka toimivat samalla vesikouruna. Palatsin suihkulähteisiin ja altaisiin johdettava vesi solisee niitä pitkin kauniisti.

Vuodenaikoja ja veden solinaa

Alhambran ja Generalifen puutarhat näyttäytyvät erilaisina eri vuodenaikoina. Kevät ja syksy ovat säiden suhteen ihanteellisia, ja kesällä puutarhat tarjoavat varjoa tukalan kuumassa ilmanalassa. Kukkaloistosta vastaavat silloin vartetut ja köynnöstävät ruusut, oleanterit, lumpeet, laventelit ja muut värikkäät ja tuoksuvat kasvit. 

Puutarhoihin kannattaa tutustua myös talvella. Silloin valo on kaunis, ja vaikka kukinta antaa pääosin odottaa seuraavaa kasvukautta, ovat appelsiinipuut ja paljaat kaki- eli persimonipuut oransseja hedelmiä täynnä. Puiden lehdettömyys avaa maisemat paremmin tarkasteltaviksi ja kokonaisuudet hahmottuvat selkeämmin. Vehreydestä pitävät huolen ikivihreät sypressipuut ja muotoon leikatut myrtti- ja puksipuuaidanteet.

Paratiisia jäljittelevän islamilaisen puutarhan merkitys avautuu hiljaisuudessa. Kiireisen harppomisen sijaan kannattaa edetä kaikessa rauhassa, istua välillä alas, katsella ja kuunnella. Penkkejä onkin sijoitettu eri puolille puutarhaa, sypressipuiden väliin ja varjopaikkoihin.

Varjon lisäksi vedellä on islamilaispuutarhoissa tärkeä rooli. Se puhdistaa mielen ja kehon ja on myös kiinnostava puutarhasuunnittelun kannalta. Erilaisia vesialtaita, suihkulähteitä sekä kanaaleja tai kouruja, joissa vesi virtaa, onkin kaikkialla Alhambran ja Generalifen puutarhoissa. Virtaavan veden ääni rauhoittaa. Se liplattaa, suhisee ja lorisee, kimmeltelee ja heijastaa. Ei ihme, että vettä on kautta aikojen pidetty pyhänä elementtinä.

Pihatarinat, Puutarhamatka

Maaria Matsunaga

Unelmieni puutarhassa yhdistyvät hyötytarha ja kauniit kukkaistutukset. Innostun unohtuneista ja harvinaisista hyötykasveista ja nautin siitä, että saan vihannekset ja yrtit keittiööni omalta kasvimaalta. Luonteeltani olen utelias kulkija. Matkoillani vierailen erilaisissa puistoissa ja puutarhoissa. Jokainen niistä on ainutlaatuinen ja jokaisella on tarina kerrottavanaan. Niistä voi myös poimia uusia ideoita, joita toteuttaa tykönään. 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous

Mainos päättyy