No alkoihan se tuomikin vihdoin kukkia täällä Hankoniemellä, vaikkakin koleasta keväästä johtuen 2-3 viikkoa myöhemmin kuin edelliskeväänä!

Kiertelin toissapäivänä (30.5.) parin tunnin ajan Tammisaaren ulkoilupuistoon kuuluvissa metsäisissä saarissa, joihin on hyvä kulkuyhteys kävelysiltojen kautta. Ramsholmenissa valkovuokkojen kukinta oli jo ohi, joten suunnistin viereiseen Högholmeniin. Saaren rantaniityllä oli runsas kasvusto valkokukkaisia luhtalitukoita, joiden ympärillä lennähteli muutamia auroraperhosia. Luhtalitukka on varsinkin auroraperhosen toukalle tärkeä ravintokasvi.

Pienenpieni (4-5 mm) pensaspisarpirkko käyskenteli herukkapensaan lehdellä. Kyseinen pirkko käyttää ravinnokseen kirvoja ja kemppejä, joten se ei ole haitallinen puutarhassakaan. Metsämansikan kukat olivat avautuneet aurinkoisella paikalla, mutta mansikkakirjosiipi ei ollutkaan ”nimikkokukallaan”, vaan viereisellä voikukalla.

Retkeltä palatessani jäin kuvaamaan Tammisaaren vanhan kaupungin rannassa haarapääskyjä, kun ne nokkivat suihinsa savea, mutaa ja kaislanpalasia pesätarpeikseen.

 

 

Jaa artikkeli