Siirry sisältöön

Pajunkissoja ja tetenarsisseja

Jaa artikkeli
Pajunkissoja ja tetenarsisseja 1

Suomalaisessa kristillisessä perinteessä pajunkissat liitetään pääsiäisen palmusunnuntaihin. Kun pääsiäinen on tänä vuonna vasta huhtikuun puolivälissä, emme malttaneet jäädä odottelemaan sen saapumista löytäessämme sattumalta oikein ”herkullisen” pulleita kissoja tulvivan ojan varrelta. Oksien pienimuotoisella keräämisellä koristeeksi maljakkoihin tai kukkalaatikkoihin ei ole merkitysta pajujen menestymisen kannalta. Siispä hyvällä omallatunnolla pajunoksia noutamaan!

Vaikka pajut kukkivat eteläisimmässä Suomessa yleensä jo maaliskuussa, Lapin perukoilla ne saattavat kukkia vasta kesäkuussa. Kevään ensimmäisinä kukkijoina pajut ovat elintärkeitä mesilähteitä aikaisin lentäville hyönteisille.

Kuvat pajunkissoista ja tetenarsisseista on otettu 17.3. iltapäivällä, neljästä metsäkauriista pari tuntia myöhemmin.

, , , ,

Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017). 

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tutustu Oma PIHA -lehteen

Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.

Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.

Katso tarjous
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue myös

  • Palmusunnuntaiksi pajunkissoja ja pensasaidan leikkaus

    Huomisen palmusunnuntain kunniaksi tai merkiksi laitoimme rivitalomme pihalle muutamiin astioihin pajunkissoja, joita näillä kylmillä leveysasteilla käytetään palmunlehvien sijasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran mukaan palmunlehvät eli pyhät oksat ovat kuuluneet katolisiin pääsiäiskulkueisiin jo 500-luvulta alkaen. Karjalassa, Savossa ja itäisillä lähialueilla ovat sekä ortodoksit että luterilaiset nousseet varhain herättämään vielä nukkuvia perheenjäseniä, sukulaisia ja naapureita lyömällä heitä koristelluin

  • Pääsiäisen pajunkissat

    Pajunkissat ovat korvaamattomia pääsiäiskoristeina ja palmusunnuntaina lasten virpomiskimpuissa, joihin yleisimmin kerätään jo talvella kissa-asteelle ehtineitä kiiltopajun voimakkaasti kiiltäviä, punaruskeita oksia, jotka jo sellaisenaankin ovat varsin koristeellisia. Eilen tikkutiistaina (siis päivänä, jona perinteen mukaan entisaikaan vuoltiin sytyketikkuja pääsiäistulille) etsin pajunkissoja merenrannan pensaikosta, mutta kovin oli vähän kissoja pajujen oksilla. Vain siinä rannalla olevassa pajupensaassa, joka sijaitsi

  • Puutarhatonttuja ja muotoistutuksia kartanoista

    Kartanoiden puutarhat ovat kokeneet pohjoisissa oloissamme monta vuosisataa ja tyyliä, jotka inspiroivat näkemyksillään ja kasvikokeiluillaan myös kotipuutarhuria. Kartanopuutarhojen historiaa meillä Suomessa käsittelevä artikkelini on luettavissa Oma PIHAn nyt ajankohtaisesta numerosta 2/2024. Artikkelia innoittaneen kartanopuutarhahistoriaa esitelleen hyväntekeväisyysnäyttelyn järjesti Aatelisliiton avustusjärjestö ry. viime keväänä Ritarihuoneen koristeellisissa puitteissa Helsingissä. Tässä lisää kuvia kekseliäästi sisätiloissa järjestetystä näyttelystä.

  • Helmikuun alkua rannikkoseudulla

    Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: niin puu- kuin kuihtuneet ruohovartisetkin kantavat kanelisen punaruskeita sekä kellertävän ja beessin kauhtuneita sävyjä. Maanläheistä väriviehätystä löytyy myös viime syksyn lehdistä. Puunrungot jäkälätäplineen ovat hyvää

Kaikki jutut