Ryhdyin kunnianhimoiseen puuhaan, pihlajanmarjaviinin valmistukseen, ilman seikkaperäistä ohjetta. Itse asiassa ohje oli erinomaisen ylimalkainen. Keitettyäni pihlajanmarjat (pistin mukaan vähän ruusunmarjaakin) ja annettuani kattilan seistä huoneenlämmössä muutaman päivän, valtasi epäilys minut. Aloin nähdä painajaisia homehtuneesta kattilasta ja siitä ulos valuvasta ruskeasta vaahdosta. Heivasin kattilan jääkaappiin ajatuksena keittää siitä hyytelöä, kunhan ehdin. Kattila seisoi jääkaapissa noin viikon, kunnes siivilöin marjat liemestä ja keitin liemen hillosokerin kanssa hyytelöksi.
Ai että siitä tuli hyvää! Jos joku uskaltaa näin ylimalkaisella ohjeella ryhtyä pihlajanmarjahyytelön tekoon, suosittelen sitä lämpimästi. Käytin marjat ensin pakkasessa (pari viikkoa) siinä toivossa, että ne makeutuisivat. Muistoissa oli nimittäin joku hapan pihlajanmarjahillo, jota olin joskus nuoruuden innossani tehnyt. Joko se tepsi, tai sitten laitoin muuten vain riittävästi sokeria. Hyytelössä on myös paljon marjojen makua, ehkä pitkä liotus teki sen.
Nyt ikkunan ulkopuolella ilostuttavat punatulkut pihlajan kimpussa ja herkkuhyytelö, jota on mukava lusikoida aamiaisjugurttiin. Herkkua myös juustojen kanssa.
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss
Mitäs ihanaa väriä pudonneiden lehtien kattamassa kukkapenkissä pilkottaa? Syyssahramejahan (Crocus speciosus) siellä! Nämä noin viisitoistasenttiset syysihmeet kuuluvat kauneimpiin pieniin yllätyksiin, joita puutarhuri voi toivoa maasta lämpimän syksyn mittaan nousevan. Tiu
Den första snön föll den första november och landskapet blev plötsligt mycket ljusare. Åtminstone en liten stund. De som inte redan satt ut plogkäppar fick bråttom. Plogkäppar underlättar vid snöröjning […]