
Nokkonen on yksi hyödyllisimpiä ja monikäyttöisimpiä villiyrttejämme, ja myös Eviran hyväksymä kauppayrtti. Nuoret taimet ovat ovat maukkaita ja erinomaisen terveellisiä monin eri tavoin käytettynä.
Mutta – nokkonen lienee myös kasvimaailman viheliäisimpiä riesoja, mistä todistaa kasvista käytetty viholainen-nimitys. Harva kasvi pystyy puolustautumaan uhkaajiaan vastaan yhtä tehokkaasti kuin nokkonen. Ohuet, katketessaan viiston kärjen muodostavat lasinterävät poltinkarvat uppoavat paksuunkin ihoon kuin injektioneulat, joista valuu haavaan ilkeästi polttavia muurahaishapon suoloja ja muita nesteitä.
Nokkosta kerran haukattuaan kasvinsyöjäeläimet oppivat jättämään tuon varsinkin suun limakalvoja ilkeästi ärsyttävän kasvin rauhaan. Nokkosen myrkyt eivät kuitenkaan tehoa esim. monien perhoslajien toukkiin, jotka hyötyvät polttavan ruokapöytänsä tuomasta suojasta. Eivätkä ne tehoa näköjään leppäkerttuihin, muurahaisiin ja hämähäkkeihin, joita kiipeili kasvissa kuvatessani sitä.
Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: […]
Lumipeite näyttää herkkiä jälkiä pihan muiden asukkaiden elämästä: siroja jalanjälkiä siellä, siiven lennokas pyyhkäisy tuolla. Liikkeellä voi olla lintuja, pieniä jyrsijöitä kenties, ehkä lumikkokin. Mustarastas esimerkiksi on ruvennut viime vuosikymmenten […
Kuvassa näkyy olohuoneeni sohvan viereistä ikkunanurkkausta. Siinä onkin rakkaat asiat tiivistettynä, kissat tosin puuttuvat. Kukat ikkunalla ovat isoäidin vanhassa kukkatelineessä ja kastelen niitä lapsuudesta tutulla kannulla (josta myös kissat tykkäävät […]
När den glada julen städats ut finns det plats och lust att påbörja ett nytt odlingsår med spirande grönska. De växter som behöver förodlas längst som paprika och chili brukar […]
Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumen