Poikkeuksellisen ankarasta talvesta johtuvat huomattavat kasvikuolemat ovat nyt lopullisesti selvinneet. Talven jäljiltä vielä pitkään juroneidenkin kasvustojen pitäisi jo olla vihertyneitä. Lyhyt ja kolea viime kesä sekä erityisesti lumettomaan aikaan osuneet tammikuun ankarat pakkaset ovat aiheuttaneet pahimmat kasvituhot kolmeenkymmeneen vuoteen.
Tammikuussa kovat 20-30 asteen pakkaset tulivat Lappia ja Koillismaata lukuun ottamatta lumettomaan ja märkään maahan. Noin kolme viikkoa kestänyt ankara pakkasjakso on vioittanut kylmälle alttiita juuristoja ja jo silloin osattiin odottaa suuria vaurioita.
Suurimmat menetykset on nähty erityisesti syksyn istutuksissa, jotka eivät ehtineet kunnolla juurtua. Nyt kevään edetessä on käynyt ilmi, että talvi on koitunut tuhoksi myös monille vanhemmillekin istutuksille. Tavallisia talviamme hyvin kestävät kasvit ovat kuolleet.
Surullista viestiä viherrakentajilta
Jyri Uimonen Taimistoviljelijät ry:stä kertoo, että viime syksyn istutuksista lähes kaikkien viherrakentajien kohteista on sellaisia, joissa on ollut talvituhoja.
– Ainoastaan viidellä prosentilla viherrakentajista ei ole ollut syksyn istutuksissa lainkaan tuhoja. Syksyn istutetuista taimimääristä puolet on tuhoutunut neljänneksellä rakentajista. Lopuilla kuolleiden taimien määrä oli 10-40 %. Nämä luvut selvisivät ammattimaisille viherrakentajille tehdystä kyselystä.
Samaisessa kyselyssä kävi ilmi, että talvi on koetellut myös vanhempia istutuksia. Kolmen viimeisen vuoden aikana istutetuista taimista kuoli viime talven aikana 10-20 prosenttia. Tässä luvussa ei ole mukana viime syksyn istutukset.
Tavallisesti hyvin kestäviä kasveja kuollut
Viime syksyn istutuksista on tuhoutunut pääosin tuijia ja matalia havukasveja sekä tammia, köynnöksiä, ruusuja, seppelvarpuja ja ikivihreitä perennoja. Vanhemmistakin istutuksista on kuollut paljon erittäin kestävinä pidettyjä pensasangervoja, pensashortensioita, pensasruusuja ja perennoja.
Viime talven jäljiltä kasvituhojen määrä on harvinaisen suuri. Vaikka ilmastonmuutos etenee ja vähitellen vuoden keskilämpötilat nousevat, ovat tällaiset tuhotalvet mahdollisia. Viime vuosisadalla vastaavia ankaria pullonkaulatalvia oli kerran kymmenessä vuodessa. Nyt sellaista saatiin odottaa kolmekymmentä vuotta vuodesta 1987.
