Parhaillaan eteläisessä Suomessa kukkivan hevoskastanjan eli balkaninhevoskastanjan (Aesculus hippocastanum) terttumaiset kukinnot ovat – varsinkin läheltä tarkasteltuna – kerrassaan hurmaavat siroudessaan ja värikkyydessään.
Kotiseudullaan Balkanin vuoristossa hevoskastanja voi kasvaa 30 metriä korkeaksi puuksi, mutta Suomessa vyöhykkeillä I-II (III) menestyvänä se jää parhaimmillaankin n. 15 metriseksi. Hevoskastanja tarvitsee kasvupaikaksi avaran ja aurinkoisen, tuoreen, runsasravinteisen ja multavan, mieluusti kalkkipitoisen maan.
Puu on nuorena arka syyspakkasille ja talvivaurioille, mutta vanhemmiten talvenkestävyys paranee. Se ei myöskään siedä Etelä-Euroopan liian kuumia kesiä, mistä syystä hevoskastanja menestyy Pohjois-Euroopassa, ja etelämpänä nimenomaan vuoristoseuduilla.
Oheiset kuvat on otettu maanantaina 30.5.2016 Hangon kaupungin puistossa.
Eero asui nuorena pohjoisessa Perämeren rannalla, missä suhde luontoon kehittyi vahvaksi. Sitten metsästysaseet vaihtuivat kameroihin. Myöhemmin omakotitalon pihan hoito Hankoniemellä herätti palavan innostuksen puutarha-asioihin. Eero tallensi kamerallaan ja maalaamalla pihapiirin ja luonnon näkymiä elämänsä loppuun saakka (2017).
Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.
Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen.
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.
Pienen tontin suunnitteluun voisi ottaa kaksi punaista lankaa: selkeyden ja rehevyyden. Rakennusmateriaaleiksi on paras valita vain pari yhteensopivaa elementtiä, esimerkiksi grafiitinharmaa kivi ja salvianvihreäksi maalattu puu. Mieleen pulpahtaa saman tien liuta hopealehtisiä kasveja, jotka sointuvat niihin täydellisesti!
Rintamamiestalo puutarhoineen sai uuden elämän, kun porvoolaiset Beatrice Klaucke-Virtala ja Joni Virtala päättivät toteuttaa unelmansa kodista maaseudun rauhassa. Pitkään vailla vakituista asujaa ollut talo vajaan neljäntuhannen neliön kokoisella tontilla löytyi Loviisan Koskenkylästä.
Ruokaa alkaa häämöttää joka puolella, kun silmät ensin avautuvat aiheelle. Jopa kotipihan puista moni tarjoaa syötävää.
Suomalaisissa pihoissa ja puutarhoissa on paljon tekemätöntä työtä, kun omistajilta vähenevät voimat tai ruuhkavuosien kiireet vievät ajan. Tämä tarjoaisi nuorille työmahdollisuuksia vaikkapa yrittäjänä. Antti Siponen otti tilaisuudesta kiinni ja perusti oman 4H-harrasteyrityksen kotikylälleen. Tämä artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 2/2018. Savon sydämessä, Lapinlahden Alapitkän kylässä, asuva lukiolaispoika Antti Siponen löysi alun yrittäjyydelle, kun
Sipulikukkaostoksilla mietitään usein kukkien väriä ja kokoa. Keväällä herääville ja uutta sukupolvea valmisteleville pörriäisille tärkeintä on kuitenkin ravinto. Yhdet hyönteiset syövät mettä, toiset siitepölyä, kolmannet kantavat sitä toukkiensa ravinnoksi. Monta pientä kukkaa on aina parempi vaihtoehto kuin yksi suuri. Näyttävästä tulppaanista tai narsissista ei ole juuri muuta hyötyä hyönteisille kuin suoja keväiseltä sateelta.
Syksyn tulo ei tarkoita kukkaloiston loppumista, vaan kukintaa riittää jopa talveen asti. Lisäksi puutarhaan tuovat väriä puiden, pensaiden ja perennojen lehtien ruska.
Syyshohdekukat kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä, kun muita kukkia ei paljon ole. Lämpimänsävyiset keltaiset, oranssit ja punaiset kukkamykeröt tuovat vahvaa hehkua ja hohtoa puutarhaan – juuri sitä kaivataan syksyn lähestyessä.
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
