Samettikukkaistutukset (Tagetes) lämmittävät väri-ihmisen mieltä. Niiden mausteiset sävyt kantavat aurinkoista tunnelmaa näin syyskuun koittaessakin, aina halloihin saakka.

Kukinnot voivat olla yksinkertais- tai hyvin kerrattuterälehtisiä. Samettiruusuksikin on tätä kukkaihmettä kutsuttu terälehtien pehmeän tunnun ja ruusumaisen kerrannaisuuden vuoksi.

Matalampien ryhmäsamettikukkien ja pensasmaisten isosamettikukkien värikirjo on laaja: vaikkapa oranssista ja keltaisesta mahonginsävyiseen, limeen sekä vaniljaan. Nykylajikkeista löytyvät myös marjaisan punertavat sävyt.

Samettikukat ovat ravintolähteitä pölyttäjähyönteisille ja toimivat lisäksi kasvimaalle istutettuina tuholaistorjujina.

Samettikukan, kuten daaliankin, alkukoti on eksoottisessa Meksikossa. Meillä niitä on kasvatettu kuitenkin jo sellainen tovi, että ne voi nimetä isoäitien kukiksi. Minunkin isoäitini reunusti kukkamaansa joka kesä rivistöllä iloisia samettikukkia.

Intiassa samettikukka on adoptoitu uskonnollisiin rituaaleihin ja erilaisiin elämän merkkihetkiin. Sen kukinnoista pujotellaan energisen värisiä ketjuja, joita käytetään onnea toivottamaan sekä arvostuksenosoituksina.

Ensi kesän samettikukkaloiston voi kasvattaa syksyllä talteen korjatuista siemenistä.

Jaa artikkeli