Kauniit sammalmatot alkavat etelässä sulaa esiin varjoisempienkin lumikinosten alta. Lukuisten sammallajiemme vehreys on olennainen osa maisemaa, nyt siihen jälleen uudelleen havahtuu. Omanlaisensa sammalet kattavat sekä kuivempia mullosmaita että soisia seutuja.
Japanilaiset ovat tunnettuja rakkaudestaan sammalpeitettä kohtaan. Vihreyteen perustuvassa puutarhassa sitä vaalitaan esimerkiksi roskien hellävaraisella poisluutimisella ja kulkemisen rajoittamisella poluille.
Erityisesti Kioton seudulla on pitkän pitkä historia sammalpuutarha-alueena. Unescon maailmanperintölistalla olevan Zen-temppeli Saihojin puutarha tunnetaan yli sadasta sammallajistaan. Siellä sammal symboloi harmoniaa ja pitkäikäisyyttä.
Samalla ajatuksella meikäläisellä kallioseudulla voi rauhoittaa jäkäläpuutarhan, jossa esimerkiksi palleroiset, haurasrakenteiset poronjäkälät saavat kasvaa rauhassa.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Mitään ei pihallani vielä kuki, mutta kovasti versoja nousee. Talventähdet ja lumikellot nuppuilevat. Lumi alkaa olla häviävänä vähemmistönä; nurmea, sammalta, heinikkoa ja kiviä on esillä. Pintamaata voi jo kaivaa! Huomasin kukkapenkissä yhden hälyttävän verson. Se on marskinlilja (Eremurus), joka versoo aina hyvin aikaisin ja on sitten alttiina yöpakkasten tuhoille. Sen paksun sikarimaisen alun tunnistaa helposti,
Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkaiksi ja makeiksi nämä kalpeat, Maatiainen ry:n taimipäivien yllätyskasvista lähtöisin olevat pikkumansikat ovat osoittautuneet! Metsämansikka on lehdiltään ja kukiltaan kaunis kasvi koristeenakin. Se sopisi vaikkapa maanpeittäjäksi niin luontopihalle kuin rakennetumpaankin
Sammalta kannattaa vaalia siellä, missä se näyttää viihtyvän. Sammalhan on ihana puutarhaelementti: hyvinvoivana se on todella kaunis, hiukan salaperäinenkin, ja tuntuu niin ihanan pehmeältä paljaiden jalkojen alla. Varsinaista luonnon samettia! Japanissa sammalen käytöllä puutarhakasvina on pitkät perinteet. Eri lajikkeet sopivat eri tarkoituksiin. Joskus sammal saa peittää laajojakin alueita, toisinaan vain kiviä, lyhtyjä ja puiden juuria.
Kylmempänäkin kevätkautena auringolla on kuitenkin sulattamisvoimaa. Pälviä aukeaa varsinkin eteläisille paikoille, ja lämpö tuntuu päiväkävelyllä kasvoilla. Vähitellen harsuuntuvat jää- ja kerihankilaikut ovat rimssureunoineen mielenkiintoisen muotoista katseltavaa. Linnuista esimerkiksi lokit ja mustarastaat ovat viileästä huolimatta aktivoituneet enemmän näin huhtikuun koitettua. Vankkavartisimmat talventörröttäjäkasvit kohoavat yhä pystyssä. Jotakin pientä vihreyttä voi olla näkyvissä, mutta maanpinta on tällä hetkellä
Parikkalan Koitsanlahdessa sijaitseva Patsaspuisto on kansainväliselläkin mittapuulla ainutlaatuinen ITE-taidepuutarha.
Niityistä ja preeriasta inspiroituneissa puutarhoissa pääosassa kasvavat luonnonomaiset perennat.
Kenties maailman dramaattisimman näkymän äärellä kasvavat kaktukset uhmaavat lähes pystysuoraa kallionseinämää. Rinteeseen on kaiverrettu polut, joilla kulkija ei tohdi juurikaan vilkaista alaspäin. Suoraan alapuolella kuhisee Monacon taukoamaton liikenne.
Tässä on lisäpaloja, tunnelmia, pohdintoja, kasveja, salaisia näkymiä ja historiallisia lampaitakin täydentämään artikkeliani Heale Gardenista. Jos haluat lukea varsinaisen artikkelin ensin, sen linkki löytyy lopusta. Voit myös hyvin aloittaa tästä.
Heale Garden on yksityispuutarha, joka todella tuntuu yksityiseltä, vaikka siellä käy runsaasti vierailijoita. Sijainti pienessä hiljaisessa jokilaaksossa takaa rikkumattoman rauhan ja vilkkaat luontoelämykset.
Rakkaudella perustettu pikkupiha kutsuu oleskelemaan ja viihtymään. Viehtymys niin Kreikkaan kuin Lappiinkin tekevät pihasta omistajiensa oloisen keitaan keskelle kaupunkia.
