Minun tekisi mieli nimittää tyrniä Pohjolan oliiviksi, vaikkei niillä niin kauheasti yhteistä olekaan. Molemmilla on kuitenkin kauniit, hopeanvihreät kapoiset lehdet ja molemmat tuottavat hyvän sadon syksyllä. Molemmista puristetaan myös öljyä, joskin eri tarkoitukseen, ja molemmat ovat, tekisi mieli sanoa, terveellisen elämän perusta. Jos joskus olen harmitellut ettei oliivi meillä menesty, se on turhaa, sillä onhan meillä tyrni!

Meillä on pihapiirin harakan kanssa sanaton sopimus, että yläoksan marjat ovat sille, minä kerään alaoksilta. Hyvin riittää  molemmille, kun puulla alkaa olla jo kokoa. Tyrnin happamen kirpeistä marjoista voi puristaa mehua tai keittää hilloa tai ne voi pistää pakkaseen ja napsia talvella, kun vitamiinipommeille on tarvetta. Se sisältää mm. C-, B- ja K-vitamiineja, voimistaa immuniteettia ja yleiskuntoa, parantaa flunssaa ja vahvistaa sydäntä. Varsinainen supermarja siis, kauneutensa lisäksi.

Jaa artikkeli