Lehtosinilatva, raunioyrtti ja villi orjanruusu aamun autereessa.
Koska juhannusruusu ehti täällä lounaissaaristossa, kuten kai koko eteläisessä Suomessa, kukkia ennen juhannusta, otetaan tästä sille korvaaja: orjanruusu (Rosa dumalis). Komea kaartuvaoksainen ruusu kasvaa villinä kotisaarellani lounaissaaristossa ja missä vain pihalla tilaa on, annan sen kasvaa.
Kuvan yksilö on pihani komein. Monimetriset versot kohoavat ensin ylös, sitten alkavat kaartua alas niin, että puska vie tilaa useita neliömetrejä. Villien ruusulajien tapaan se kukkii vain kerran kesässä, yksinkertaisin hempeän vaaleanpunaisin kukin. Kukkiessaan se on kuitenkin niin satumaisen kaunis, että sille suo mielellään nuo neliömetrit. Syksyllä siinä on kauniit kirkkaanpunaiset, pitkulaiset kiulukat.
Näitä luonnon ruusuja täytyy vaalia siinä, missä kurtturuusu vaatii jo kansalliset hävitystalkoot.
Pukinparta pienellä pihakedolla.
Yksi kohta tontistani on hyvin kuiva, siinä on aiemmin ollut rakennus ja kivijalka on vielä maassa nähtävissä. Vaalin kedolla itsestään kasvavaa kasvillisuutta, joka ei vielä ole kovin monipuolista, tosin heiniä siinä on ainakin viittä erilaista. Keltamatara ja hiirenvirna ovat kukkineet rinta rinnan jo vuosikymmenen, mutta nyt tienposkesta kedolleni on tullut myös pari pukinpartaa (Tragopogon pratensis).
Pukinparta on ihmisen mukana tullut muinaistulokas, jonka juurta on paahdettu sikurin tapaan kahviksi, ja tuoreet versot ovat kuulemma herkullisia kuin parsa. Täytyypä kokeilla.
Kelta- ja siperiankurjenmiekan seurana kukkii hurmaava harakankello.
Kauniimpaa kasvinaapuria kuin harakankello (Campanula patula) en olisi osannut valita kurjenmiekoille. Violettiin vivahtava kukka näyttää viihtyvän hieman kosteilla paikoilla. Parin viikon päästä tämän kohdan värimaailma muuttuu täysin, kun rusopäivänliljat alkavat kukkia.
Pukinjuuri on tullut kukkapenkkiin tienposkesta, tervetuloa!
Paahteisessa kukkapenkissä alkavat alppipiikkiputket kohta sinertyä, mirrinminttu jo kukkii sinisenä. Niille avautuu kohta valkoinen vierustoveri, sillä annan pukinjuuren (Pimpinella saxifraga) kasvaa siellä missä haluaa. Se on niin kaunis kukkanen, kuin pieni valkea pitsiliina.
Mitä luonnonkukkia sinä vaalit pihallasi?
