
Lähestyessäni tien vierellä kukkivia keltamataroita (Galium verum) ja ahdekaunokkeja (Centaurea jacea) nenäni aisti mataroiden voimakkaan, miellyttävän tuoksun jo monen metrin päähän. Onko se hunajainen, vai kuinka keltamataran tuoksua voisikaan luonnehtia?
Kuiville kasvupaikoille sopeutunut ja heinä-syyskuussa kukkiva keltamatara on ainoa keltakukkainen mataramme. Se risteytyy helposti valkokukkaisen paimenmataran (Galium album) kanssa. Hailakamman keltaisena kukkiva risteymä on nimetty piennarmataraksi (Galium x pomeranicum). Keltamatara on vielä yleinen Lounais-Suomessa, mutta niittyjen katoamisen seurauksena keltamatarakasvustot ovat vähentyneet ja ovat sitä harvinaisempia mitä pohjoisemmaksi mennään.
Keltamatara on ollut tärkeimpiä värjäyskasveja luonnossamme, koska kukista saatavan keltaisen värin lisäksi juuresta saadaan korallinpunaista. Kasvia on käytetty myös juuston ja voin valmistuksessa. Rohtona käytettynä keltamataran kukintojen on uskottu auttavan jos jonkinlaiseen vaivaan.
Pyhimystarun mukaan keltamatara on saanut kauniin kullankeltaisen kukintonsa ja hyvän tuoksunsa, kun neitsyt Maria laittoi mataroita pehmikkeeksi Jeesus-lapsen seimeen, ja nukkuipa hän itsekin keltamataran oljilla eli neitsyt Marian sänkyheinillä (maarianpahnoilla).
Erikoiskylmän alkutalven takaa muistuu mieleen kuvia hieman selatessa, että syyskuuhan oli taas erikoisen lämmin. Tämä komean siniliila yrtti-iiso (Agastache foeniculum) puhkesi kukkaan vielä lokakuussa, ilmeisesti aiemman syyslämmön avittamana. Yrtti-iisot […]
Kotimaisten kielten keskus kertoo vanhajuurisen ’marras’ -sanan viittaavan sekä luonnon kuihtumisen että edesmenneiden muistamisen aikaan. Ollaan jo lepokaudella, jonka myötä kuitenkin tapahtuu vielä paljon, mutta hienoviritteisesti. Maatumisen tärkeä prosessi esime
Me Oma PIHA -lehden tekijät teemme lehteä suurella sydämellä ja toivomme, että se näkyy. Aitous ja jonkinlainen kotikutoisuus näkyvät varmaan parhaiten kuvissa. Olemme ylpeitä siitä, että emme osta kuvia kuvapankeista, […]
Alppikärhön (Clematis alpina) liilansininen kukinta ilahduttaa, myös lokakuun viimeisinä päivinä! Hopeanhohtoiset siemenystöt hauskuuttavat vieressä pörheällä ”beatlestukka”-muodollaan. Räntää on viuhunut nyt etelässäkin ympärillä, mutta herkkämuotoiset
Vuodenaikaiset värikävelyt ovat hauska tapa olla kartalla lähiympäristön muutoksista. Teemaväri voi olla vaikkapa punainen ja havaintokysymys, missä kaikissa muodoissa sitä kävellessä tai puutarhaa kiertäessä kohtaa. Talvella luonnon punaiset yksityiskohdat olivat [&hellip