
Lähestyessäni tien vierellä kukkivia keltamataroita (Galium verum) ja ahdekaunokkeja (Centaurea jacea) nenäni aisti mataroiden voimakkaan, miellyttävän tuoksun jo monen metrin päähän. Onko se hunajainen, vai kuinka keltamataran tuoksua voisikaan luonnehtia?
Kuiville kasvupaikoille sopeutunut ja heinä-syyskuussa kukkiva keltamatara on ainoa keltakukkainen mataramme. Se risteytyy helposti valkokukkaisen paimenmataran (Galium album) kanssa. Hailakamman keltaisena kukkiva risteymä on nimetty piennarmataraksi (Galium x pomeranicum). Keltamatara on vielä yleinen Lounais-Suomessa, mutta niittyjen katoamisen seurauksena keltamatarakasvustot ovat vähentyneet ja ovat sitä harvinaisempia mitä pohjoisemmaksi mennään.
Keltamatara on ollut tärkeimpiä värjäyskasveja luonnossamme, koska kukista saatavan keltaisen värin lisäksi juuresta saadaan korallinpunaista. Kasvia on käytetty myös juuston ja voin valmistuksessa. Rohtona käytettynä keltamataran kukintojen on uskottu auttavan jos jonkinlaiseen vaivaan.
Pyhimystarun mukaan keltamatara on saanut kauniin kullankeltaisen kukintonsa ja hyvän tuoksunsa, kun neitsyt Maria laittoi mataroita pehmikkeeksi Jeesus-lapsen seimeen, ja nukkuipa hän itsekin keltamataran oljilla eli neitsyt Marian sänkyheinillä (maarianpahnoilla).
Kukkivat ruusuorapihlajapuut (Crataegus x media) ilahduttavat nyt kesäkuussa superkerrannaisella kukkamassallaan, jolle tummanvihreät lehdet luovat tyylikkään kontrastin. Ruusuorapihlaja kannattaa istuttaa suojaiselle ja aurinkoiselle paikalle. Paahdettakin tämä ihanuus kestää
Alkukesän kukkapuujuhla on edennyt omenankukkiin, ja puidenystävän onkin seuraavaksi aika retkeillä omenapuiden katveeseen. Kukkapilviä on avautumassa niin hyötytarhoissa kuin koristeistutuksissa, vaikkapa valmistujaisjuhliakin kehystämään. Kyseessä on japanilaisille
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin he
Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan ka
Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta.