Lahden ja Lohjan kaupungit jatkavat yhteistyötään Roundupin kanssa jättiputkien hävittämiseksi. Nyt alkaneella kaudella on hyvät pohjat jättiputkien hävitykselle: Lohja hävittää jättiputkia neljättä vuotta ja Lahti aloittaa toisen vuoden hävitystyön myös yksityisten omistamilta mailta.
Suomessa esiintyy kolme jättiputkilajia, joiden erottaminen toisistaan saattaa olla vaikeaa. Yleisimmän kaukasianjättiputken (Heracleum mantegazzianum) lisäksi meillä tavataan persianjättiputkea (H. persicum) ja armenianjättiputkea (H. sosnowskyi). Kuva Terhi Ryttäri.
Tuotepäällikkö Reija Niemi Transmeriltä on tyytyväinen yhteistyöstä, josta karttuu koko ajan tietoa jättiputken hävittämisen tehokkuudesta. Tavoitteena on hävittää jättiputki kokonaan Lohjan ja Lahden kaupunkien aluilta.
– Tarvitsemme parhaat käytännöt vaarallisen jättiputken hävittämiseen, Reija Niemi toteaa.
Lahti ja Lohja jakelevat jättiputken hävittämiseen tarkoitetun Roundupin jättiputkia hävittäville kuluttajille, seuraavat sen käyttöä ja tuloksia. Oy Transmeri Ab lahjoittaa tarvittavan Roundupin.
Lahti koeruuduttaa
Lahti rakentaa kymmenisen koeruutua, joiden avulla katsotaan, miten eri hävittämiskeinot purevat. Luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä kertoo, että koeruudut perustetaan jättiputkea kasvavalle alueelle ja hävittämisen eteneminen aloitetaan heti kasvukauden alettua.
– Pitkäjänteiseen seurantaan tarvitaan usea vuosi, mutta ensimmäisiä tuloksia saadaan jo kesäkuun alussa. Torjuntaa kokeillaan mm. Roundupilla, tervalla, koivutervalla ja kasvinsuojeluaineilla. Mukana on myös vapaasti kasvava jättiputkiruutu.
Lahden ja Nastolan alueilla jatketaan torjuntaa. Lisäksi Hollolan ja Hämeenkosken alueet ovat mukana, jos ne haluavat. Jos yksityinen maa-alue on lähellä jättiputken torjunta-aluetta, voimme hävittää jättiputket myös siltä. Tärkeätä on, että jättiputket torjutaan ja kokonaisuus ratkaisee.
Kaupungin tarjoama jättiputken hävitysyhteistyö on otettu hyvin vastaan.
– Jatketaan, seurataan, opastetaan. Ihmiset ovat sitoutuneet.
Asko Riihelä muistuttaa, että jättiputken torjunta on kannattavaa, sillä putkea kasvava kiinteistö on arvoton tai sen arvo laskee.
Lohja torjuu viidettä vuotta
Lohjan ympäristöpäällikkö Risto Murto tietää, että Lohjalla tehdyissä torjuntakokeissa pienet kasvustot häviävät parhaiten kaivamalla ja kuivattamalla.
– Isoissa kasvustoissa ja kovalla maaperällä jättiputket kannattaa niittää 20–30 sentin korkeudelta ja ruiskuttaa sen jälkeen torjunta-ainetta suoraan varsiin. Näin ei turmella muuta kasvillisuutta.
Jättiputket – Heracleum persicum -ryhmä.
Kuva TimoHokkanen.
Lohjalla jättiputkien torjunta aloitettiin vuonna 2010. Tavoitteena on, että torjunta on hallinnassa tänä vuonna; kaikki kasvupaikat tarkastetaan, jolloin tiedetään, miten torjunta on onnistunut. Risto Murto kertoo, että kaikissa kasvupaikoissa seurantaa jatketaan joka tapauksessa vuosia.
Lohjalla kasvustoja on ilmoitettu 90, ja hävinneitä kasvustoja on noin 20. Vuosittaisessa torjunnassa kasvustoista on arviolta noin 70 prosenttia.
Neuvontaan ja kaupungin omaan torjuntaan käytettiin viime vuonna noin kolmen viikon työaika.
Vieraslajit tulevat kalliiksi!
Hallitus antoi eduskunnalle esityksen 16.4.2015 uusiksi laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain muuttamisesta. Esityksessä on ehdotus kiinteistönomistajien velvollisuudesta vastata alueensa vieraslajeista. Kiinteistönomistajille tullee velvoite hävittää EU:n luetteloon kuuluva haitallinen vieraslaji ja rajoittaa lajin leviämistä. Myös maa-aineksia käsittelevät ammattilaiset ovat velvollisia estämään vieraslajien leviämisen.
Suomessa on valtakunnallinen vieraslajistrategia vuodelta 2014. Nyt tehtävä uudistus nojaa EU:n vieraslajilainsäädäntöön ja EU:n määrittelemiin vieraslajeihin. Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on määritelty mm. jättiputket eli kolme jättiputkialajalajia: kaukasian-, persian- ja armenianjättiputki. Voimassaolevassa vieraslajistrategiassa jättiputken hävittämiseen suositellaan glyfosaattia.
