Keväisen vihreälle nurmelle levittäytynyt posliinihyasinttikasvusto tuo mieleen pienen nietoksen, varsinkin kauempaa katsottuna, kun terälehtien siniviirut eivät näy niin hyvin. Onpa joukossa myös kokonaan albiinoja kasveja.
Posliinihyasintinkukat näyttävät siltä, kuin japanilainen kalligrafi olisi käynyt pyyhkäisemässä niihin ohuet raidat heleällä sinivärillä. Kyseessä on aikainen pikkusipulikasvi (Puschkinia scilloides), kukkiihan se jo melko pian lumikellojen jälkeen.
Kirjoitan monipuolisesti kasvimaailmasta. Vuodenaikojen inspiroimat aiheet ovat peräisin niin puutarhastani saaristossa kuin vaikkapa kotimaan kasvikohteista sekä ulkomaisista puutarhatapahtumista. Biologitaustaisena freelancer-toimittajana on kiinnostavaa käsitellä esimerkiksi sitä, millaisilla tavoilla puutarhanhoitokin voi ylläpitää luontoyhteyttämme. Pidän paljon muun muassa niityistä, hyötykasveista, kasveihin liittyvästä perinnetiedosta, kukkapuista ja syysväreistä.
Pihakalenteri on nyt ennakkomyynnissä. Ennakkohinta 21 € 16.11. saakka.
Pihakalenterin seurassa pääset mukavalle matkalle uuteen puutarhavuoteen.
Pihakalenterin sisältö kootaan alan asiantuntijoiden voimin. Kierreselkä auttaa löytämään kalenterista aina oikean kohdan.
Viimeinen virallinen talvikuukausi on startattu lumen kuorruttamassa maisemassa. Viime yön aikana satoi viitisentoista senttiä lunta, joten hyötyliikunnan täyteinen sunnuntai on vietetty. 27 päivää kevääseen! 😉
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Seurasin eilen terassilta käsin peippojen, västäräkkien, punarintojen ja muidenkin lintujen lentelyä pihapuissa ja tepastelua nurmikolla, mihin jo iso koivu pudotteli harvakseltaan keltaisia lehtiään. Ei voi mitään, syksy on tulollaan, kun iltauutisten aikaan alkaa jo hämärtää, ja onhan ylihuomenna jo elokuu. Kesä on tähän saakka ollut lämmin ja turhankin kuiva, ainakin täällä Hankoniemellä. Niin – on
Kevättä ilmassa! Vaikka meillä on vielä aika paljon lunta maassa, ilma on kuitenkin niin täynnä valoa, lämpöä ja vahvoja keväänmerkkejä, että kyllä se kevät on täällä. Eilen aurinkoisella ilmalla suuntasimme kävelylenkkimme Utran saarille Joensuussa – luonnollisesti kera kameroiden. Tällaisena näyttäytyy Pielisjoki aurinkoisena kevätpäivänä. Puutarhakuvia en vielä laittele, koska ei juuri ole mitään
Sipulikukkaostoksilla mietitään usein kukkien väriä ja kokoa. Keväällä herääville ja uutta sukupolvea valmisteleville pörriäisille tärkeintä on kuitenkin ravinto. Yhdet hyönteiset syövät mettä, toiset siitepölyä, kolmannet kantavat sitä toukkiensa ravinnoksi. Monta pientä kukkaa on aina parempi vaihtoehto kuin yksi suuri. Näyttävästä tulppaanista tai narsissista ei ole juuri muuta hyötyä hyönteisille kuin suoja keväiseltä sateelta.
Syksyn tulo ei tarkoita kukkaloiston loppumista, vaan kukintaa riittää jopa talveen asti. Lisäksi puutarhaan tuovat väriä puiden, pensaiden ja perennojen lehtien ruska.
Syyshohdekukat kukkivat loppukesällä ja alkusyksyllä, kun muita kukkia ei paljon ole. Lämpimänsävyiset keltaiset, oranssit ja punaiset kukkamykeröt tuovat vahvaa hehkua ja hohtoa puutarhaan – juuri sitä kaivataan syksyn lähestyessä.
WWF kampanjoi toista vuotta rakennetun ympäristön villiinnyttämisen ja elinympäristöverkoston luomisen puolesta. Katso alta villiinnyttämisen vinkkilistaa🌻
Nyt poimitaan kurtturuusun kiulukoita ja peitetään tatarkasvustoja. Vieraslajiasetus teettää torjuntatöitä monella kotipihalla.
Puutarha on helppohoitoisin, kun se täytetään kasveilla, jotka kasvavat rehevästi, peittävät maan ja tulevat samalla toimeen toistensa kanssa. Mitä tehdä, jos sattuu pitämään myös hennoista ja pienistä kasveista?
