Tammi-helmikuussa ostan varmasti enemmän leikkoja ja kausikukkia kuin muina kuukausina yhteensä.
Lähdin etsimään helmililjoja, mutta niitä ei ollut. Sen sijaan ostin esikoita. Yritän saada nämä janoiset kaverit selviämään kevääseen asti, jotta voin sitten istuttaa ne ulos.
Tulppaaneita ei vaan voi vastustaa – eikä neilikoita. Ne ilahduttavat kestävällä kukinnallaan parikin viikkoa. Leikkokukkien kanssa on hyvä muistaa pari näppärää nyrkkisääntöä:
-sipulikukille tehdään suorat imupinnat ja kuivina myytävät kukat (usein tulppaanit myydään näin) on hyvä pitää paketissaan tunninkin ajan ja antaa niiden rauhassa imeä itseensä nestejännitys uusien imupintojen kautta
– muille leikkokukille tehdään viistot imupinnat
-sipulikukat pitävät kylmästä matalasta vedestä
-muille leikoille kädenlämpöinen vesi noin puoleen väliin maljakkoa
-ruusut pitävät vieläkin lämpimämmästä vedestä
-mitä puutuneempi varsi sitä kuumempaa vettä
-poista lehdet vesirajan alapuolelta
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Omalla pihallani perinteinen juhannusruusu ehtii aina kukkia ennen juhannusta. Niin nytkin, vaikka on ollut kovin viileää. Sateet ovat tällä kertaa ruskettaneet kukkia, vaikka nuppujakin vielä on. Ruusu on silti varsin kaunis, vaikka kukissa olisikin ruskeaa. Miten voikin olla pensas näin täynnä kukkia joka vuosi! Tänä vuonna puutarhassani on viimein kauan odotettu ruusu, papulanruusu. Tämän ensimmäinen
Kevät valmistellaan nyt! Syksyllä istutetuista kukkasipuleista saadaan väri-iloa maaliskuulta keskikesään. Sipulien maahan upottaminen sopii myös kärsimättömälle, sillä syyssahramit ja syysmyrkkyliljat kukkivat pian istuttamisen jälkeen.
Luin vastikään jostakin, että lasitettujen parvekkeiden ja terassien suosio kasvaa vain eikä loppua näy. Se ei ole mikään ihme, voin todeta 12 vuoden kokemuksella. Vaikka kaupunkiasunto on minulle vain kakkoskoti, onnistuu viihtyisyyttä lisäävien kasvien hengissä pitäminen pienin toimenpitein. Suurin syy suosiolle on kuulemma se, että lasitetun parvekkeen voi kalustaa kuin huoneeksi. Sehän on niin totta!
Tyhjien tonttien muuttaminen auringonkukkapelloiksi on kerrassaan mainio idea. Kenellepä ei nousisi hymy huulille kirkkaankeltaisten, aurinkoa kohti kurkottavien kukkasten edessä? Kun kukkia saa kaiken lisäksi poimia omaa käyttöä varten, ovat asukkaat vieläkin tyytyväisempiä. Sunnuntaiaamuna tälle pellolle oli löytänyt useampikin kukkien kerääjä. Enimmäkseen naisia, mutta oli joukossa miehiäkin. Oli hauska näky, kun vanhat herrat ajelivat polkupyörällä kotia
Ripaus ranskalaista romantiikkaa tai häivähdys englantilaista puutarhakulttuuria – nuo mielleyhtymät nousevat nopeasti pintaan aromaattisesta laventelista puhuttaessa.
Kesäinen kävely järven tai saaren ympäri tai merenrantaa pitkin rentouttaa mielen ja kehon. Samalla voi ihailla alati muuttuvaa vedenpintaa, veden asukkaita ilmassa, vedessä ja maalla sekä vaihtelevaa kasvillisuutta ja kivimuodostelmia. Sekä ikikallio että vasta itänyt elämä ovat läsnä. On rauhaa tai tyrskyjä säätilan mukaan.
Ulkobonsain kasvattajan kasvukausi alkaa avomaalla matalien kohopenkkien ääreltä. Penkit, joissa puut ovat talvehtineet ilman ruukkua, sulavat aikaisemmin kuin ympäristönsä. Vastassa on kaksi juuristotyyppiä ja puuhaa koko kasvukauden ajaksi.
On syytä valita huolella pihapiirin ja kukkamaan köynnökset, kasvattaapa ne siemenestä itse tai ostaa torin taimikauppiaalta. Taimien on oltava melko suuria ja hyväjuurisia, jotta ne ehtivät kukkimaan runsaasti ja ehkä kehittämään myös siemeniä tulevien kesien tarvetta varten.
Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.
Kannat tuovat kesäiseen puutarhaan tropiikin tuulahduksen ja kukkapenkkiin eksoottista väriä. Rehevä kannapehko elävöittää istutusaluetta, kesäkukkaryhmää, terassia ja parveketta. Tärkeintä kannassa ovat suuret, vihreät tai purppuraiset lehdet.
