Maa- ja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan on erittäin tärkeätä, ettäEU-osarahoitteiset maaseudun kehittämistoimet ulottuvat kaikillemaaseutualueille myös seuraavalla EU-rakennerahastokaudella vuoden 2006jälkeen, korosti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö JarmoVaittinen puhuessaan EU-rakennerahastoseminaarissa Lahdessa 26.5.
– Suomelle EU:n maaseutumaisimpana maana EU:n uutta rakennerahastokauttakoskevat rahoitusratkaisut ovat merkittäviä. Näitä ratkaisuja tehdään sekämaatalous- että alue- ja rakennepolitiikan osalta, Vaittinen painotti.
Vaittinen muistutti, että uuden hallituksen ohjelmaan on kirjattutavoitteeksi tasapainoinen alueellinen kehitys. Kannattava maa- jametsätalous, monipuolinenyritystoiminta ja toimivat paikallisyhteisöt luovat jatkossakin perustanmaaseutualueiden tasapainoiselle taloudelliselle kasvulle, hyvinvoinnilleja palveluiden kehittymiselle.
Vaittisen mielestä maaseudulla olisi mahdollisuuksia paljon nykyistälaajempaan yritysten kirjoon. – Ilahduttavaa on ollut esimerkiksimetalliyritysten jaerilaisten palvelualan yritysten määrän lisääntyminen. Kuntien järjestäessäuudelleen palveluitaan tarjoutuu myös maaseudun yrittäjille uusiatyötilaisuuksia.
– Yrittäjyyteen liittyy kiinteästi kyky hyödyntää uusinta teknologiaa jatietotekniikkaa. Kunhan nopeat, kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet ovatkaikkien saatavilla, voidaan täysimääräisesti hyödyntää sijaintipaikastariippumattoman yritystoiminnan mahdollisuuksia myös maaseudun työpaikkojenluomisessa, Vaittinen totesi.
EU:n rakennerahasto-ohjelmien tavoitteena ei ole ollut ainoastaantaloudellisen vaan myös sosiaalisen kehityksen parantaminen. Maaseudullatätä tavoitetta on toteutettu tavoiteohjelmissa erityisesti kylienkehittämisellä ja paikallisten toimintaryhmien työllä.
Leader-yhteisöaloiteohjelman toimeenpanosta vastaavatpaikalliset toimintaryhmät. Suomessa toimii 58 paikallista toimintaryhmääyli 430 kunnan alueella. Työn lähtökohtana ovat paikallistasonoma-aloitteisuus,omat ideat ja yhteistyö. Maaseudun asukkaat kokoontuvat yhdessä pohtimaanelinolosuhteidensa parantamismahdollisuuksia ja toimimaan niidentoteuttamiseksi.
Vaittinen arvioi, että osaltaan paikalliset toimintaryhmät ovat menestyneetSuomessa niin hyvin siksi, että meillä oli maaseudulla jo ennestäänvoimakaskylätoiminnan perinne. Kylätoiminta perustuu kansalaisaktiivisuuteen jayhteisöllisyyteen, kuten paikalliset toimintaryhmätkin.
