”Haluatko poimia ruusukimpun omalta pihalta? Istuta silloin näyttäviä ryhmäruusuja. Ne kaipaavat muutamia hoitotoimia, mutta palkitsevat hoitajansa vuolaalla kukinnalla ja saavat ansaittua huomiota heinäkuusta syksyn ensipakkasiin.
Ryhmäruusuilla tarkoitetaan jalonnettuja kaunottaria, joiden hoidossa olennaisinta on varjella jalonnuskohtaa. Sen tulisi aina jäädä vähintään 10 cm maan pinnan alapuolelle. Jos kestävän juuriston ja aran ruusulajikkeen jalonnuskohta jää maan pinnalle talvipakkasten armoille, kasvaa ruusupenkissä seuraavana kesänä vähemmän jaloja ruusuja, jotka paljastavat juurten sisimmän olemuksen.
Ryhmäruusut viihtyvät aurinkoisella ja suojaisella kasvupaikalla ravinteikkaassa ja syvämultaisessa maassa. Taimet myydään yleensä esipakattuina tai omissa ruukuissaan kasvavina astiataimina. Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan, esipakatut taimet istutetaan keväällä tai syksyllä varsinaisen kasvukauden ulkopuolella. Penkin perustamisessa kannattaa olla huolellinen. Ruusut kuolevat, jos niiden kasvupaikalla on sateiden jälkeen seisovaa vettä, joten tiiviillä maalla salaojitus voi olla tarpeellinen. Savimaata voi parantaa lisäämällä siihen hiekkaa ja turvetta. Koska ruusujen juuret kasvavat voimakkaasti, tehdään ruusupenkistä vähintään puolen metrin syvyinen.
Esipakattujen ruusujen juurakoita kannattaa liottaa muutama tunti vedessä ennen istutusta. Astiataimen juuripaakku taas pyritään pitämään mahdollisimman ehjänä. Istutuskuoppa täytetään vedellä ja kun vesi on imeytynyt pohjamaahan, juurakko istutetaan niin, että varren ja juuren yhtymäkohdassa olevana pienenä pullistumana erottuva jalonnuskohta jää vähintään 15 cm maan pinnan alapuolelle.
Istutuskuoppa täytetään ja maa tiivistetään kevyesti. Taimille annetaan heti runsaasti vettä. Jos taimet istutetaan keväällä tai syksyllä, ne leikataan istutuksen yhteydessä. Jokaiseen taimeen jätetään 3-5 voimakasta ja tervettä versoa, muut versot poistetaan. Jäljelle jääneet versot typistetään 10-15 cm:n korkeudelta.
Ruusut hyötyvät erityisesti alkukesän kastelusta. Paras aika kastelulle on varhainen aamu tai viilenevä ilta. Vesi tulisi suunnata mahdollisimman suoraan maahan. Kasteluveteen voi lisätä lannoitteita, elokuusta alkaen lannoitteissa ei kuitenkaan saa olla typpeä, sillä sen aiheuttama kasvu heikentää kasvien talvehtimista.
Lajikkeesta ja ruusutyypistä riippuen kukat voivat olla joko maata peittävänä mattona tai vahvojen varsien päissä olevina tuoksuvina valtikoina. Valikoimaa on todella runsaasti ja ruusupenkin voi suunnitella pihan sävyihin sointuvaksi tai iloisen kirjavaksi.
Syksyn tultua tarkastetaan, että jalonnuskohdat ovat varmasti 10 cm maan pinnan alapuolella. Kun maa on jäätynyt, voidaan ruusupenkki suojata havuilla tai erityisellä suojaturpeella. Ryhmäruusujen talviuni jatkuu keväiseen maan sulamiseen. Suojaukset poistetaan, kun routa on selvästi sulanut. Paleltuneet ja kuolleet versot poistetaan ja terhakkaat jalot versot leikataan vaihtelevasti 10-15 cm:n pituisiksi. Heinäkuusta alkaen voidaan ihailla entistä upeampaa kukkaloistoa.”
