”Mullassa säilyvät kestävät munaitiöt levittävät aiempaa ärhäkämpääperunaruttotyyppiä A2, joka on kymmenessä vuodessa valloittanutPohjois-Euroopan. Euroopassa ennen 1990-lukua vallinnut ruttomuoto onkokonaan hävinnyt ja taudista on kehittynyt perintötekijöiltään täysin uusipopulaatio.
Tämä niin sanottu toisen polven perunarutto muodostaa kestoitiöitä, jotkasäilyvät maassa tartuntakykyisinä jopa useita vuosia. Maatartunta uhkaaerityisesti luomutuotantoa, koska luomukasvutoissa on yleensä aina jonkinverran perunaruttoa. Ensimmäisen sukupolven perunaruton itiöt leviävättuulen mukana.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) löysi vahvistustamaatartunnalle uuden perunaruton epidemiologian ja kemiallisen torjunnantutkimuksessaan. Modernin ruton käyttäytymisestä on tähän asti tiedettyvähän.
Kasvuston alaosia ei ruiskutus pelasta
Maassa talven yli säilyvät itiöt tartuttavat kasvustoa aikasemmin vanhaanA1-tyypin perunaruttoon verrattuna. Professori AARNE KURPPA MTT:stä toteaa,että perunakasvustojen alaosien suojaamiseksi maatartunnalta pitäisikehittää uudenlaisia teknologisia ratkaisuja. Perunaruttoa torjutaanruiskutuksilla, mikä luonnollisesti kohdistuu parhaiten ylälehtiin jalehtien yläpinnoille.
– Mutta koska uuden polven tartuntavaara piilee maassa, torjuntakin pitäisitapahtua alhaalta päin ja lähellä maan pintaa, Kurppa selittää. Myöstorjuntaruiskutusten oikea aloitus auttaa estämään epidemiat. Märkäalkukesä on taudille otollista aikaa, koska kosteus kiihdyttääruttoitiöiden leviämistä mullasta perunan lehtiin.
Kurppa muistuttaa, että tehokas lehtiruton torjunta estäisi uusienmunaitiöiden muodostumisen ja vähentäisi näin tautiriskiä seuraavanakasvukautena. Rutto pitäisi hänen mukaansa kuitenkin saada kuriintorjunta-aineiden käyttöä lisäämättä.
Kemiallinen rutontorjunta pitäisi osata aloittaa oikeaan aikaan juuri ennenkuin ruttoa esiintyy kasvustossa. Ruiskutuksia voidaan tehostaa lämpötila-ja kosteusmittauksiin perustuvilla riskiennusteilla. Alueellinen rutonennustaminen ei kuitenkaan riitä, vaan oireiden ilmaantumista täytyyseurata lohkokohtaisesti.
Pitkä viljelykierto auttaa ruton torjunnassa
Nykyistä pitempi viljelykierto auttaa perunaruton nujertamisessa.
-Suomalaista tutkimustietoa oikean pituisesta viljelykierrosta ei olesaatavissa, mutta hollantilaisten tutkimusten mukaan ruttoitiöt säilyvätmaassa tartuntakykyisinä jopa neljä vuotta, Kurppa kertoo. Suomessa jo nytsiemenpeunapuolella samalla lohkolla saa viljellä perunaa neljän vuodenvälein.
Perunarutto on haitallisin ja ylivoimaisesti eniten työ- jatorjuntakustannuksia sekä ympäristökuormitusta aiheuttava perunan tauti.Perunaruttosaastunta heikentää satoa määrällisesti ja laadullisesti. Tautituhoaa lehtien solukkoa ja näin vähentää kasvien kasvua ja satoa. Ruttoisetmukulat ovat käyttökelvottomia ja lisäksi ne heikentävät perunoidensäilymistä varastossa.
Perunaruton hallintaan tarvitaan Kurpan mukaan myös yhteistä vastuunkantoa.
– Yksikin ruttoinen peltolohko lisää lähialueensa ruttoriskiämerkittävästi, aiheuttaa lisäkustannuksia kaikille ja saattaa johtaa taudinhallitsemattomaan leviämiseen, professori muistuttaa. (Finfood)
Lisätietoja: MTT, tutkimuspäällikkö asko.hannukkala@mtt.fi, p. (03) 41882550 tai 040 700 0606 ja professori aarne.kurppa@mtt.fi, p. (03) 4188 2541tai 040 550 1596.”
