Ensimmäiset tulokset tanskalaisesta tutkimuksesta vahvistavat käsitystä, että Pohjolan asukkaat voivat koota omalle alueelleen tyypillisistä elintarvikkeista terveyttä ylläpitävän ruokavalion, joka myös laihduttaa. Jo kolmessa kuukaudessa uuden pohjoismaisen ruokavalion avulla laihtuu enemmän kuin tavanomaisella tanskalaisella ruokavaliolla.
Opus-kauppatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uuden pohjoismaisen ruokavalion noudattaminen vaikuttaa painoon ja kehon koostumukseen. Tutkimus kestää puoli vuotta ja siinä on mukana 181 ylipainoista aikuista, joista 113 arvottiin koeryhmään ja 68 kontrolliryhmään.
Kööpenhaminan yliopiston lehtori ja Opus-hankkeen kauppatutkimuksen johtaja Thomas Meinert Larsen esitteli tutkimuksen ensituloksia Euroopan 11. ravitsemuskonferenssissa Madridissa lokakuun lopulla. Lopulliset tulokset julkistetaan keväällä 2012.
Valitaan oikeanlaisia elintarvikkeita
Tutkimukseen osallistuvat saivat koevaiheen ajan hankkia elintarvikkeet maksutta tietystä kaupasta Kööpenhaminassa. Valinnat rekisteröityivät tietokoneohjelmaan, johon myös muualla tehdyt ruokahankinnat kirjattiin. Kumpikin ryhmä sai opastusta ruuan valintaan. Heille järjestetään myös ruuanlaittokursseja. Koeryhmä valitsi elintarvikkeet uuden pohjoismaisen ruokavalion mukaan ja kontrolliryhmä tavalliseen tanskalaiseen tapaan. Ruokaa sai syödä mielin määrin.
Jo kolmen kuukauden jälkeen koeryhmän paino oli pudonnut ja rasvaprosentti pienentynyt enemmän verrattuna koeryhmään. Pohjolan uuden ruokavalion mukaan ruokiaan valinneiden paino putosi keskimäärin 3,1 kiloa ja tanskalaiseen tapaan valinneiden 1,6 kiloa. Kehon rasvaprosentit pienenivät vastaavasti 2,1 ja 1,5 prosenttia.
Maukasta ja eettistä ruokaa
Kun Opus-hankkeessa puhutaan uudesta pohjoismaisesta arkiruuasta, tarkoitetaan ruokavaliota, jossa on tavallista tanskalaista ruokavaliota vähemmän lihaa, mutta enemmän vihanneksia, hedelmiä, marjoja, kaaleja, juureksia, palkokasveja, perunoita ja tuoreita yrttejä, kauraa, ohraa ja ruista sekä kalaa, äyriäisiä ja riistaa. Luomutuotteita ja lisäaineettomuutta suositaan, kun mahdollista.
Tulosten mukaan koeryhmä söi selkeästi enemmän uuteen pohjoismaiseen ruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita, etenkin marjoja, kaaleja, juureksia, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Maitovalmisteiden käyttömäärät eivät eronneet ryhmien välillä.
Välimeren ruokavaliota pidetään terveellisenä. Pohjoismaissa kehitetään omaa, pohjoismaista Uutta Pohjolan ruokavaliota, koska sen arvioidaan olevan yhtä terveellinen ja samalla ekologisempi ja helpompi toteuttaa täällä. Kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää ruuan maku, terveellisyys ja vähäinen ympäristökuormitus.
Keittokirjasta ideoita omaan ruokavalioon
Tutkimuskeskus Opus tähtää tanskalaisten lasten optimaaliseen hyvinvointiin, kehitykseen ja terveyteen terveellisen uuden pohjoismaisen ruokavalion avulla. Laitosta johtaa professori Arne Astrup.
Lihavuustutkijanakin tunnettu Astrup työtovereineen lyöttäytyi yhteen ravintola Nomasta kuuluisuutta niittäneen tv-kokin ja ruokakirjailijan Claus Meyerin kanssa, ja he julkaisivat keittokirjan ”Ny Nordisk Hverdagsmad”, uusi pohjoismainen arkiruoka, jossa ravitsemustiede ja gastronomia puhaltavat yhteen hiileen. Kirja tarjoaa tanskalaisille helppoja, maistuvia ja terveellisiä ruokalajeja valmistettavaksi sesongin mukaan tarjolla olevista raaka-aineista.
Perunan, pastan ja riisin asema puhututtaa Tanskassa
Tanskalaiset odottavat suomalaisten tapaan uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, jotka päivitetään ensi vuonna ilmestyvien pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Tällä kertaa Tanskan kansallisia suosituksia työstää myös viestintään perehtynyt ryhmä, jotta suositukset ovat selkeät ja jotta ne ymmärretään oikein.
Tällä kertaa ravitsemussuosituksen sanamuotoja on tarkoitus myös testata tavallisilla kansalaisilla. Eräs närää herättänyt kohta viime suosituksissa koskee ohjetta ”Syö perunoita, pastaa ja riisiä sekä kuitupitoista leipää joka päivä”.
Yhdeksi lauseeksi tiivistetty ohje pitää perunaa samanvertaisena kuin riisi ja pasta. Asiantuntijat haluavat, että kansa ymmärtäisi paremmin, ettei ole tarkoitus syödä pastaa neljä-viisi kertaa viikossa. Alkuperäinen ajatus oli, että perunaa syödään viitenä päivänä viikossa ja pastaa tai riisiä kaksi kertaa viikossa. Ohjeen liika tiivistäminen vääristää alkuperäisen ajatuksen.
Täysjyväpastaa ja perunaa painonhallintaan
Politiken-lehdessä alkanut keskustelu hiilihydraattien laadusta sai Astrupin kirjoittamaan vastineen Opus-hankkeen pääsihteeri Eva Glejen kanssa. Siinä he puolustavat suositusta, mutta toteavat, että uuden tiedon valossa koko kohta pitäisi miettiä uudelleen.
Aiemmin perunan suosimisen perusteluna oli sen pienempi energiasisältö ja suurempi C-vitamiinin, kaliumin ja kuidun pitoisuus verrattuna pastaan ja riisiin. Viimeksi suosituksia laadittaessa ei kuitenkaan tiedetty niin paljon kuin nyt glykeemisen indeksin, energiatiheyden, kuidun, proteiinin ja kylläisyyden merkityksestä painonhallintaan.
Pastalla on pienempi glykeeminen indeksi kuin perunalla, ja täysjyväpastassa voi olla kaksi tai kolme kertaa enemmän kuitua ja proteiinia kuin perunassa. Siksi täysjyväpastaa voisi suositella painonhallintaan jopa perunaa lämpimämmin.
Peruna puhutti myös viime viikolla Viikki Food Science -seminaarissa. Perunan asemasta uusissa suosituksissa kysyttäessä ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totesi, ettei ainakaan poistaisi perunaa, koska se on osa suomalaista ruokakulttuuria. Lihavuustutkija Michael Lean Britanniasta puolestaan ei pitänyt laisinkaan merkityksellisenä perunan ja pastan tai riisin kädenvääntöä. Hän neuvoo syömään mitä tahansa niistä kerran päivässä.
Opus-tutkimuksessa uuden pohjoismaisen ruokavaliomallin mukaan ruokiaan valinneet söivät enemmän perunaa ja täysjyväviljavalmisteita kuin vertailuryhmä – ja laihtuivat enemmän. (Ruokatieto – Taina Luova)
