Ensimmäiset tulokset tanskalaisesta tutkimuksesta vahvistavat käsitystä, että Pohjolan asukkaat voivat koota omalle alueelleen tyypillisistä elintarvikkeista terveyttä ylläpitävän ruokavalion, joka myös laihduttaa. Jo kolmessa kuukaudessa uuden pohjoismaisen ruokavalion avulla laihtuu enemmän kuin tavanomaisella tanskalaisella ruokavaliolla.
Opus-kauppatutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten uuden pohjoismaisen ruokavalion noudattaminen vaikuttaa painoon ja kehon koostumukseen. Tutkimus kestää puoli vuotta ja siinä on mukana 181 ylipainoista aikuista, joista 113 arvottiin koeryhmään ja 68 kontrolliryhmään.
Kööpenhaminan yliopiston lehtori ja Opus-hankkeen kauppatutkimuksen johtaja Thomas Meinert Larsen esitteli tutkimuksen ensituloksia Euroopan 11. ravitsemuskonferenssissa Madridissa lokakuun lopulla. Lopulliset tulokset julkistetaan keväällä 2012.
Valitaan oikeanlaisia elintarvikkeita
Tutkimukseen osallistuvat saivat koevaiheen ajan hankkia elintarvikkeet maksutta tietystä kaupasta Kööpenhaminassa. Valinnat rekisteröityivät tietokoneohjelmaan, johon myös muualla tehdyt ruokahankinnat kirjattiin. Kumpikin ryhmä sai opastusta ruuan valintaan. Heille järjestetään myös ruuanlaittokursseja. Koeryhmä valitsi elintarvikkeet uuden pohjoismaisen ruokavalion mukaan ja kontrolliryhmä tavalliseen tanskalaiseen tapaan. Ruokaa sai syödä mielin määrin.
Jo kolmen kuukauden jälkeen koeryhmän paino oli pudonnut ja rasvaprosentti pienentynyt enemmän verrattuna koeryhmään. Pohjolan uuden ruokavalion mukaan ruokiaan valinneiden paino putosi keskimäärin 3,1 kiloa ja tanskalaiseen tapaan valinneiden 1,6 kiloa. Kehon rasvaprosentit pienenivät vastaavasti 2,1 ja 1,5 prosenttia.
Maukasta ja eettistä ruokaa
Kun Opus-hankkeessa puhutaan uudesta pohjoismaisesta arkiruuasta, tarkoitetaan ruokavaliota, jossa on tavallista tanskalaista ruokavaliota vähemmän lihaa, mutta enemmän vihanneksia, hedelmiä, marjoja, kaaleja, juureksia, palkokasveja, perunoita ja tuoreita yrttejä, kauraa, ohraa ja ruista sekä kalaa, äyriäisiä ja riistaa. Luomutuotteita ja lisäaineettomuutta suositaan, kun mahdollista.
Tulosten mukaan koeryhmä söi selkeästi enemmän uuteen pohjoismaiseen ruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita, etenkin marjoja, kaaleja, juureksia, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Maitovalmisteiden käyttömäärät eivät eronneet ryhmien välillä.
Välimeren ruokavaliota pidetään terveellisenä. Pohjoismaissa kehitetään omaa, pohjoismaista Uutta Pohjolan ruokavaliota, koska sen arvioidaan olevan yhtä terveellinen ja samalla ekologisempi ja helpompi toteuttaa täällä. Kunnianhimoisena tavoitteena on yhdistää ruuan maku, terveellisyys ja vähäinen ympäristökuormitus.
Keittokirjasta ideoita omaan ruokavalioon
Tutkimuskeskus Opus tähtää tanskalaisten lasten optimaaliseen hyvinvointiin, kehitykseen ja terveyteen terveellisen uuden pohjoismaisen ruokavalion avulla. Laitosta johtaa professori Arne Astrup.
Lihavuustutkijanakin tunnettu Astrup työtovereineen lyöttäytyi yhteen ravintola Nomasta kuuluisuutta niittäneen tv-kokin ja ruokakirjailijan Claus Meyerin kanssa, ja he julkaisivat keittokirjan ”Ny Nordisk Hverdagsmad”, uusi pohjoismainen arkiruoka, jossa ravitsemustiede ja gastronomia puhaltavat yhteen hiileen. Kirja tarjoaa tanskalaisille helppoja, maistuvia ja terveellisiä ruokalajeja valmistettavaksi sesongin mukaan tarjolla olevista raaka-aineista.
Perunan, pastan ja riisin asema puhututtaa Tanskassa
Tanskalaiset odottavat suomalaisten tapaan uusia kansallisia ravitsemussuosituksia, jotka päivitetään ensi vuonna ilmestyvien pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta. Tällä kertaa Tanskan kansallisia suosituksia työstää myös viestintään perehtynyt ryhmä, jotta suositukset ovat selkeät ja jotta ne ymmärretään oikein.
Tällä kertaa ravitsemussuosituksen sanamuotoja on tarkoitus myös testata tavallisilla kansalaisilla. Eräs närää herättänyt kohta viime suosituksissa koskee ohjetta ”Syö perunoita, pastaa ja riisiä sekä kuitupitoista leipää joka päivä”.
Yhdeksi lauseeksi tiivistetty ohje pitää perunaa samanvertaisena kuin riisi ja pasta. Asiantuntijat haluavat, että kansa ymmärtäisi paremmin, ettei ole tarkoitus syödä pastaa neljä-viisi kertaa viikossa. Alkuperäinen ajatus oli, että perunaa syödään viitenä päivänä viikossa ja pastaa tai riisiä kaksi kertaa viikossa. Ohjeen liika tiivistäminen vääristää alkuperäisen ajatuksen.
Täysjyväpastaa ja perunaa painonhallintaan
Politiken-lehdessä alkanut keskustelu hiilihydraattien laadusta sai Astrupin kirjoittamaan vastineen Opus-hankkeen pääsihteeri Eva Glejen kanssa. Siinä he puolustavat suositusta, mutta toteavat, että uuden tiedon valossa koko kohta pitäisi miettiä uudelleen.
Aiemmin perunan suosimisen perusteluna oli sen pienempi energiasisältö ja suurempi C-vitamiinin, kaliumin ja kuidun pitoisuus verrattuna pastaan ja riisiin. Viimeksi suosituksia laadittaessa ei kuitenkaan tiedetty niin paljon kuin nyt glykeemisen indeksin, energiatiheyden, kuidun, proteiinin ja kylläisyyden merkityksestä painonhallintaan.
Pastalla on pienempi glykeeminen indeksi kuin perunalla, ja täysjyväpastassa voi olla kaksi tai kolme kertaa enemmän kuitua ja proteiinia kuin perunassa. Siksi täysjyväpastaa voisi suositella painonhallintaan jopa perunaa lämpimämmin.
Peruna puhutti myös viime viikolla Viikki Food Science -seminaarissa. Perunan asemasta uusissa suosituksissa kysyttäessä ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm totesi, ettei ainakaan poistaisi perunaa, koska se on osa suomalaista ruokakulttuuria. Lihavuustutkija Michael Lean Britanniasta puolestaan ei pitänyt laisinkaan merkityksellisenä perunan ja pastan tai riisin kädenvääntöä. Hän neuvoo syömään mitä tahansa niistä kerran päivässä.
Opus-tutkimuksessa uuden pohjoismaisen ruokavaliomallin mukaan ruokiaan valinneet söivät enemmän perunaa ja täysjyväviljavalmisteita kuin vertailuryhmä – ja laihtuivat enemmän. (Ruokatieto – Taina Luova)
Mainos – sisältö jatkuu alla
Tutustu Oma PIHA -lehteen
Oma PIHA on lehti sinulle, joka nautit pihasta, puutarhasta tai parvekkeesta.
Löydät lehden sivuilta sekä harvinaisuuksia että perinteisiä pihakasveja – vinkkejä uuden tontin omistajalle ja konkaripuutarhurille.
Vuoden Vihannes 2006, parsakaali (Brassica oleacera var. italica), on kotoisin Italiasta, Calabrian maakunnasta. Italiassa sitä on viljelty vuosisatoja, luultavimmin jo antiikin Rooman aikaan. Italiassa ja Englannissa parsakaalia näkeekin joskus yhä myytävän sen kotimaakunnan nimellä ”calabrese”. Parsakaalin ovat Vuoden Vihannekseksi valinneet Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry. Valinnalla halutaan edistää parsakaalin viljelyä ja monipuolistaa sen käyttöä. Tavoitteena
Viime kesä oli hyvä perunakesä. Se tuotti runsaasti laadukasta satoa, jota riittää kevääseen saakka. Perunaa voi syystä pitää tuoreen lähiruoan ykköstuotteena. Siitä saa täysipainoista ravintoa ja maukasta ruokaa arkeen ja juhlaan. Viikolla 7 (13.–19.2.) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Perunaviikkoa. Kun peruna on hyvää, se on hyvää ihan sellaisenaan. Aidon maun maistat, kun keität tai höyrykypsennät
Peruna on parhaimmillaan trendiruokaa, joka taipuu moneksi. Tänä vuonna peruna juhlistaa myös ystävänpäivää, joka osuu Kotimaisten Kasvisten nimeämälle Perunaviikolle. Peruna on perusraaka-aineena ehdoton. Se on taloudellista, helppokäyttöistä ja kevyttä syötävää. Perunasta saat energiaa vain noin puolet siitä mitä vastaavasta määrästä keitettyä riisiä. Lisäksi se on ruokavaliossamme tärkeä kuidun, kivennäisaineiden, hiilihydraattien, B6 ja C -vitamiinien lähde.
Maija Silvennoisen uusin ruokakirja, Kymmenen kaalia laudalla, tarjoilee mainioita makuja kaalista.Keittiömestari Maija Silvennoinen on aina toiminut kotimaisten kasvisten puolestapuhujana. Hän on kehitellyt sadoittain kiinnostavia kasvisreseptejä työskennellessään huippuravintoloissa sekä laatiessaan keittokirjojensa sisältöjä. Kiinnostuksesta kasvisten monipuoliseen maailmaan syntyi myös oma kasvisravintola Jyväskylään. Syksyllä julkaistavaa uutuuskirjaansa varten Maija Silvennoinen on ottanut leikkuulaudalleen kymmenen erilaista kaalilajiketta: hän opastaa, miten
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Tilastot
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.