Siirry sisältöön

Kimalaispölytys lisää metsämarjasatoa

Jaa artikkeli

Kontukimalaisten pölyttämiltä koeruuduilta saatiin kaksitoista kertaa enemmän mustikkaa kuin valtakunnalliseen marjasatotutkimukseen kuuluneilta koeruuduilta, hämmästelee vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitos Metlasta vertaillessaan vuoden 2008 tilastoja.

Savonlinnan Rönkönvaarassa sijaitsevien koeruutujen mustikkasaalis oli huikeat 174 kiloa hehtaarilla, kun valtakunnallinen mustikkasato jäi keskimäärin 14 kiloon. Valtakunnallinen keskiarvo vuosina 1997 – 2008 on ollut 22,5 kiloa hehtaarilla.

Kimalaisia houkuteltiin töihin koealueelle asentamalla alueen keskellä sijaitsevaan isoon kuuseen suomalaisyrityksen kehittämä ”pörrin pönttö”, jota kimalaiset pitivät tukikohtanaan. Toinen kimalaispönttö sijaitsi männyssä 50 metrin etäisyydellä koealueen keskustasta.

Kukintavaiheessa kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla kimalaispöntöissä asustaneet kontukimalaiset pölyttivät innokkaasti lähialueen mustikkakasvustoja. Muita pölyttäjiä havainnoitiin vähän.

Kesän aikana viidestä koeruudusta laskettiin keskimäärin 529 kukkaa, 450 raakiletta ja 621 kypsää marjaa. Vuoden 2008 valtakunnallisessa aineistossa neliömetrin ruudulla oli keskimäärin 204 kukkaa, 89 raakiletta ja 70 marjaa.

Kukkien määrän perusteella viime kesänä odotettiin hyvää mustikkasatoa, mutta toiveet romahtivat raakilevaiheessa. Kukinta-aikana ei esiintynyt ankaria halloja, jotka selittäisivät satotason laskua.

Salo uskoo, että pääsyy löytynee pölytyksen epäonnistumisesta. Kukinta-aikaan osuneet kylmät sääjaksot eivät suosineet eri hyönteisryhmien lentämistä mustikkakasvustoissa. Monissa kasvustoissa marjat jäivät lisäksi pieniksi.

Mainos – sisältö jatkuu alla

Tilaa lehtemme!

Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.

Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.

Tilaa Oma PIHA
Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Saako olla lisää

  • Kesäkurpitsat ovat nyt parhaimmillaan

    Keskikesän lämpö kypsyttää runsaan kesäkurpitsasadon niin koti- kuin ammattipuutarhoissa. Sato on runsaimmillaan heinäkuun lopun ja syyskuun alun välisenä aikana. Pitkänomaiset kesäkurpitsat ovat maukasta ja myös edullista kesäruokaa. Tämä monikäyttöinen kasvis sopii keittojen, grilliruokien, salaattien ja monien lämpimien kasvisruokien pääraaka-ainekseksi tai täydentämään muiden ruoka-aineiden makuja. Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsivat kesäkurpitsan vuoden vihannekseksi, koska tämä

  • Sienimetsä löytyy kaupasta

    Tuoreet, viljellyt sienet ovat nykykokkaajan toiveruokaa. Ne ovat suoraan, kuorimatta ja pesemättä käyttövalmista, lähes ruokaan kuin ruokaan, salaatteihinkin sopivaa, terveellistä ravintoa. Sieniä voi huoletta popsia – painonhallinta ja kolesteroliarvot pysyvät sienien puolesta kurissa. Mietoina ja puhtaina viljellyt sienet maistuvat lapsille, ja niistä voi valmistaa aasialaisittain maustettuja, nuorison suosikkiruokia. Mutkatonta ja maukasta Viljellyistä sienistä ruoka joutuu

  • Sieniruuista kevättä ja kevennystä

    Kesää kohti mentäessä ruokavalio keventyy ja raikastuu. Juuri nyt ruokapöytään kuuluvat sienet jo vanhan paastokaudenkin mukaisesti. Sienifarmeilla nousee uutta satoa joka päivä, joten helpon sienestämisen makuun pääset kauppojen vihannesosastoilla milloin vain. Viljellyistä sienistä riittää pelkkää hyvää kerrottavaa. Herkkusienet, portobellot, siitakkeet ja osterivinokkaat maistuvat hyviltä ja antavat ruokiin täyteläisyyttä. Sienet vaikuttavat myönteisesti ihmisen terveyteen. Käyttö on

  • Sipuliviikolta makua ja terveyttä

    Sipuli saa jakamattoman suosion sekä ruoan makua arvostavilta että niiltä, jotka painottavat ruoan hyviä terveysvaikutuksia. Ilman sipulia ei tule toimeen kotikokki eikä huipputason keittiömestari. Sipuli antaa ruoalle sielun. Sipulia kannattaa käyttää vaihdellen ja yhdistellen erilaisia sipuleita. Viikolla 4 (21. – 27.1. 2008) vietetään Kotimaiset Kasvikset ry:n Sipuliviikkoa. Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia

Uusimmat jutut

  • Toukotyöt kiivaimmillaan ammattitarhoilla ja kotipuutarhassa

    Toukotyöt ovat kiivaimmillaan niin kotipihoilla kuin ammattiviljelmilläkin. Monet viljelytavat leviävät ammattipuutarhoista kotipuutarhoihin. Myös kotipuutarhurit voivat olla kokeilevampia ja löytää uusia ammattituotantoon sopivia kasveja ja konsteja. Artikkeli on julkaistu Oma PIHA -lehden numerossa 3/2018. Varhaistuotantoon tähtäävät ammattipuutarhurit ovat viljelytoimissaan kotipuutarhureita kuukauden tai kaksi aikaisemmassa. Uutisista tuttuja ovat Rymättylän perunanviljelijät, jotka istuttavat siemenmukulat maaliskuussa heti, kun routa

  • Kukkanäyttely Thaimaassa

    Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,

  • Kotipuutarhureille biohiilipitoista multaa

    Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018.  Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin

  • Pääkirjoitus nro:sta 6/2017: Kukkivat sankarihaudat

    Suomen 100-vuotisjuhlia on vietetty monin tapahtumin pitkin vuotta, ja juhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivään. Itsenäisen Suomen historia on menestystarina huolimatta vaikeasta alusta, jolloin kansalaiset sotivat keskenään. Vain parikymmentä vuotta itsenäistymisen jälkeen maamme joutui raskaaseen koettelemukseen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Talvisota ja sitä seurannut Jatkosota vaativat 95 000 uhria. Vertailun vuoksi amerikkalaisten ja sen liittolaisten tappiot Irakin ja Afganistanin

  • Valkuaiskasveja voi viljellä kotipihalla

    Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,

  • Helsingin Kevätpuutarha jokakeväiseksi

    Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.

Kaikki jutut