Syksy on sadonkorjuun aikaa. Värjärin padassa kuplivat ojanvarren nokkoset tai porkkanoiden naatit, jotka toisella pihalla nakataan suoraan kompostiin. Syksyn edetessä väripataan pääsevät myös jäkälät ja sienet. Kasveilla värjääminen on kiehtova harrastus, jossa ei voi välttyä yllätyksiltä.

Kasveilla värjääminen on ikivanha taito. Sen avulla tekstiileihin on mahdollista saada muitakin kuin langan omia värejä. Värjätä voi periaatteessa millä kasvilla tahansa, sillä kaikki kasvit sisältävät samoja väriaineita. Usein hyvä värikasvi on laji, josta värin irroittaminen vaati hieman vaivaa. Niinpä esimerkiksi mustikka tahraa, muttei värjää.

Ennen värjäämiseen käytettiin niitä kasveja, joita lähiluonnosta löytyi. Niinpä meillä on totuttu värjäämään nokkosella, pietaryrtillä, suolaheinillä ja koivulla. Nykyisin eksoottista lisää väripatoihin löytyy myös puutarhan puolelta.

Lue lisää Säde Aarlahden kirjoittamasta jutusta, Oma Pihan nro:sta 5.

Jaa artikkeli