Vanha asuinpaikka, muistoja vanhasta pihasta. Osa kasveista on helppo tunnistaa, toisten kohdalla joutuu kaivamaan tietoa, kyselemään ja tutkimaan. Vanha ruusu on sellainen hankala tapaus, ruusuja kun on tuhansia ja osaa vanhoista lajikkeista ei ehkä enää tunneta.
Vanha ruusuni kasvaa entisen saunatuvan kivijalan vierellä ja leviää selvästikin juurivesoista tai siemenistä, sillä se on levittäytynyt sinne tänne suurelle alalle kuivassa heinikossa, ei kuitenkaan tiheänä juhannusruusun tapaan. Sitkeä se on myös, sillä se on selvinnyt hoitamattomana noin puoli vuosisataa. Ruusun vieressä kasvaa syreeni, varmaankin samalta aikakaudelta.
Kukintahetki on juuri nyt, eikä uusia kukkia myöhemmin tule, mikä on tyypillistä vanhoille ruusulajikkeille. Kukat ovat kerrannaisia, muistuttavat mustialanruusua (Rosa ’Minette’), mutta ovat tummemman vaaleanpunaisia. Heteet ovat keltaiset.
Lehdet ovat samantyyppiset kuin ranskanruusussa (Rosa Gallica-ryhmä), aika vaalean vihreät ja ohuehkot, mattapintaiset. Uusien lehtien reuna on punertava ja lehdet ovat sahalaitaiset. Sekä lehdissä että kukkien terälehdissä on reikiä, ilmeisesti kasvi on hyvän makuinen!
Vanhat versot ovat tiheästi piikikkäät, uusissa versoissa ei ole juuri lainkaan piikkejä. Kasvi kasvaa korkeintaan metrin korkuiseksi, siis ilman hoitoa ja kuivassa maassa.
Olisi hienoa, jos joku osaisi antaa vinkin siitä, mikä tämä ruusu saattaisi olla. Keskustelua voidaan käydä vaikkapa tämän sivuston Keskustelu-palstalla.
Vaikka lopullista vastausta ei löytyisikään, on silti mahtava juttu, että vanhoja kasveja on tällä tavalla säilynyt. Pihalla näkyy entisten emäntien kädenjälki.
