Kotimaisten marjojen käyttö ruokavaliossa näyttää lupaavalta keinolta paksusuolisyövän ehkäisyssä, elintarviketieteiden maisteri Marjo Misikankaan 7.12.2007 tarkastetusta väitöskirjatyösta ilmenee.
Ruokavalio, joka sisälsi 10 prosenttia lakkaa, puolukkaa tai valkoherukkaa, pienensi kokeellisessa paksusuolimallissa sekä kasvainten lukumäärää että kokoa kontrolliin verrattuna.
– Tuloksia voidaan hyödyntää terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehittämisessä, vastaväittäjänä toiminut professori Hannu Mykkänen Kuopion yliopistosta totesi väitöstilaisuudessa.
Pohjois-Suomesta lähtöisin oleva Misikangas kertoi väitöstilaisuudessa ilahtuneena, että kaikkein tehokkaimmalta marjalta vaikuttaa lakka. Mielenkiintoista on, että Pohjois-Suomessa marjoja kulutetaan merkittävästi enemmän kuin Etelä-Suomessa, ja paksusuolisyöpää esiintyy etelässä huomattavasti enemmän kuin pohjoisessa.
Marjojen tehon taustalla olevaa yhdistettä ei väitöstyön perusteella voida yksiselitteisesti todeta. Marjojen suotuisat vaikutukset eivät näytä kuitenkaan johtuvan ainakaan niiden sisältämistä yksittäisistä fenoleista. Todennäköistä on, että vaikutuksen takaa löytyy useita, toistensa tehoa vahvistavia yhdisteitä.
Ruuan terveellisyys riippuu usein näkökannasta
Toinen merkittävä väitöstyön tulos oli, että ruuan sisältäessä inuliinia 10 prosenttia, kasvaimet kehittyivät suuremmiksi kuin kontrolliruualla. Inuliinia käytetään monissa elintarvikkeissa kuidun lähteenä tai rakenteen muodostajana.
Misikangas totesikin puheessaan, että ruuan terveellisyyttä ei voi määrittää yksiselitteisesti. Jokin ruoka-aine voi olla suotuisa vaikkapa sydän- ja verisuonitautien kannalta, mutta epäsuotuisa paksusuolisyövän kannalta.
Lisäksi hän totesi, että kapseleihin kahlehditut yhdisteet eivät välttämättä tehoa terveysvaikutteisesti luonnollisesta ympäristöstään eristettyinä. Monipuolinen ruokavalio on edelleen ravitsemussuositusten ydin.
Ruoka aiheutti muutoksia solujen toimintaan
Syövän kehitttyessä solujen sisäiset viestiketjut häiriintyvät. Yksi selkeästi paksusuolisyövän kehitykseen liitetty viestinvälitysreitti on niin sanottu β-kateniini (beta-kateniini) -signalointi.
Misikankaan väitöstutkimuksissa ruoka aiheutti selkeitä muutoksia suoliston solujen toimintaan. Kasvainten kasvua edistävällä ja ehkäisevällä ruokavaliolla ilmeni vastakkaisia muutoksia β-kateniini -signaloinnissa. Signalointia tutkittiin sekä suoliston kasvaimista että näitä ympäröivästä normaalista kudoksesta.
Aktiivisimman β-kateniini -signaloinnin omaavien kasvaimien joukosta olisivat luultavimmin löytyneet syöväksi kehittyvät kasvaimet. Lakka- ja valkoherukkaryhmän kasvaimet taas olisivat todennäköisimmin pysyneet hyvänlaatuisina pitkiäkin aikoja.
Solujen signaloinnin tutkimukseen enemmän huomiota
Syövän ehkäisyn tutkimuksessa pitäisi Misikankaan mielestä kiinnittää entistä enemmän huomiota myös soluissa tapahtuviin signalointimuutoksiin. Olisi myös tärkeää ymmärtää syömämme ruuan vaikutus siihen, miksi jotkut kasvaimet muuttuvat nopeasti syöväksi, kun taas toiset kasvaimet pysyvät vuosikausia hyvänlaatuisina muuttumatta syöväksi.
Paksusuolisyöpä on yksi yleisimmistä syövistämme. Runsas energian saanti yhdistettynä runsaaseen kovan rasvan, punaisen lihan, sokereiden ja alkoholin käyttöön lisää paksusuolisyövän riskiä. Runsas kuitupitoisten viljojen, kasvisten ja hedelmien käyttö taas yhdistetään pienentyneeseen syövän riskiin.
ETM Marjo Misikangas väitteli tänään Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Dietary modulation of β-catenin signalling in an experimental model of colon cancer” (Ravinnon vaikutus β- kateniini -signalointiin kokeellisessa paksusuolisyöpämallissa). Kustoksena toimi professori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta. (Finfood)
