Suomalaisen erikoismarja kuten tyrni, lakka, pensasmustikka ja marjatuomipihlaja eli saskatoon pystyisivät kilpailemaan ulkomaisten hedelmien kanssa vitamiinipitoisuuksilla mennen tullen. Erikoismarjojen viljelyä onkin kannustettu eri puolilla Suomea.
Etelä-Pohjanmaalle on syntynyt varsinainen tyrnikeskittymä. Etelä-Pohjanmaan TE-Keskus on tukenut useampia tyrnihankkeita ja parhaillaan on käynnissä myös uusi tyrniverkostohanke. Tyrninviljelijät ovat Etelä-Pohjanmaalla myös muodostaneet osuuskunnan ja Kauhajoelle rakennetaan uutta tyrninjalostuslaitosta. Tyrnistä tehdään muun muassa hilloja, soseita ja jauhetta, ja tuotteita alkaa näkyä jo tavallisissa kaupoissakin.
– Kyllä on ollut kannattavaa tukea. Kaikki signaalit osoittavat, että tyrnillä tulee olemaan kaupallista merkitystä, Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen yritystutkija REIJO KIVIMÄKI sanoo.
Erikoismarjojen menekki ja kysyntä ovat edelleen melko huonosti tilastoitu. Hedelmä- ja marjanviljelijäinliiton mukaan tyrninviljelijäyrittäjiä on Suomessa jo 335 ja viljelyala on 209 hehtaaria. Luokassa ”muut marjat” on 142 yritystä ja 120 hehtaaria viljelysalaa.
– Tyrnituotteita menee vielä vähän. Lakka- ja puolukkahillo ovat päätuotteitamme, Marjajaloste Meritalon SUSANNA LINSTEDT kertoo Perniöstä.
Meritalo toimittaa hilloja Inex ja S-ketjun liikeisiin ympäri Suomea. Hilloja menee myös jonkin verran Saksaan, mutta Linstedt ei usko viennin merkittävään kasvuun.
– Kyllä puolalainen marja on niin paljon edullisempaa, Linstedt toteaa.
Lakkaa muokkataan viljelykasviksi
Tyrnin ja saskatoonin ovat löytäneet ensimmäisenä terveystietoiset kuluttajat, mutta lakka on kaikille suomalaisille tuttu herkku. Lakasta on jälleen tänä vuonna pulaa, kun syksyn sato on kärsinyt talvivaurioista. Lakan kysynnän tyydyttämiseksi Kainuussa on aloitettu jo vuonna 2005 hanke, jossa etsitään keinoja lakan viljelemiseksi, koska luonnossa satovaihtelua aiheuttavat riskitekijät pystytään peltoviljelyssä hallitsemaan paremmin. Tavoitteena on löytää ja kehittää lajikkeita, jotka menestyisivät viljelyssä.
– Hankkeen aikana lakan viljely on lisääntynyt Kainuussa. Monet puurahaviljelijät ovat alkaneet kokeilla erikoismarjojen viljelyä muiden tuotteiden ohessa. Lakasta ja mesimarjasta on tällä hetkellä alituotantoa, sillä ravintolat haluaisivat käyttää niitä enemmänkin, ProAgria Kainuun puutarha-agronomi HELI PIRINEN toteaa.
Suomessa viihtyvissä erikoismarjoissa onkin aimo annos vitamiineja ja kivennäisaineita. Monissa marjoissa on eri vitamiinien lisäksi runsaasti fenolisia yhdisteitä, jotka toimivat ihmisen elimistössä antioksidantteina. Antioksidanttien oletetaan suojaavan elimistöä ja fenolisilla yhdisteillä on todettu olevan hyvä vaikutus myös suoliston haitallisiin bakteereihin.
Erikoismarjojen viljelyssä on etunsa ja haittansa. Suurin ongelma on poiminta ja poimintakustannukset saattavat nousta useisiin euroihin kiloa kohden. Etuna puolestaan on, että monillakaan erikoismarjoilla ei ole vielä sairauksia tai tuholaisia, joita täytyisi torjua muutoin kuin luonnonmukaisin keinoin.
Pensasmustikka ja saskatooni
Tämän vuoden uutuudeksi voidaan puolestaan laskea pensasmustikka ja saskatoon. Pensasmustikan myynti näyttää lähteneen hyvin käyntiin kesällä torikaupassa ja kauppoihinkin on saatu tuoreita marjoja rasioissa. Pensasmustikka on helposti lähestyttävä ja tutunoloinen, mikä helpottaa kuluttajamyyntiä. Pensasmustikan viljelyn esteenä ovat ainoastaan runsaat investointikustannukset alussa.
Saskatoon eli marjatuomipihlaja on puolestaan erikoisempi marja vaikka näyttääkin vähän mustikalta. Se on Pohjois-Amerikan preerioilla eläneiden alkuperäiskansojen perinnemarja, mutta selviää Suomessa hyvin. Saskatoonia viljelee muun muassa Linnan Marjatila Lohjanjärvellä, joka oli vuosikymmeniä mansikkatila.
– Saskatoonista on luotava brändi, Linna toteaa.
Marjan tuholaisista pahimmiksi ovat osoittautuneet hirvieläimet ja räkättirastaat, mitä varten suojaudutaan verkoin, sähköaidoin ja metsästysluvin. Saskatooni valmistetaan hilloiksi, siiraapiksi ja jauheeksi.
