Sateinen alkukesä on ollut kotiloille ja etanoille mieleen. Puutarhurin se saattaa melkein epätoivoon, kun näille hyväkkäille näyttää kelpaavan melkein kaikki elävä kasvillisuus.

Puutarhurit torjuvat etanatuhoja kaikin keinoin, poimitaan, tallotaan, pyydystetään. Myrkyttääkin yritetään, mutta ikäväähän se on, ja pienten lasten kanssa melkein mahdotonta.

Tuttu konsti on panna laakealle lautaselle olutta ja korjata olueen hukkuneet etanat ja kotilot pois. Nykyään kaupoista saa myös myrkyttömia etanapyydyksiä, joissa syötti houkuttelee etanan ansaan.

Puutarhaa yritetään hoitaa niin, ettei otusten suosimia pöheikköjä pihapiiriin jäisi, sillä suojaisissa paikoissa ne saattavat lisääntyä villiä vauhtia. Toimiva täsmäimuri niin kotiloiden kuin etanoidenkin turmaksi on kesy ankka. Sen ruokahalu on kyltymätön, ja touhukas siivilöinti käy, kun ankka vaappuu karikkeen joukossa ja pensaitten alla.

Jaa artikkeli