Mansikan pääsatokausi alkaa vasta heinäkuun toisella viikolla, arvioi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. Satokautta on viivästyttänyt viileä alkukesä. Tänä vuonna alueelliset ero mansikan kypsymisessä on kuitenkin suuret, esimerkiksi osissa Lounais-Suomea kasvu käynnistyi muuta maata aikaisemmin. Ensimmäisillä kotimaisilla mansikoilla on jo saatu herkutella, kun harson alla kasvaneet mansikat ovat Etelä- ja Lounais-Suomessa tulleet markkinoille.
Vaikka mansikkakasvustot eivät viileän alkukesän aikana näytä juurikaan kasvaneen, on mansikan juuristo voinut hyvin ja vahvistunut viileässä ja kosteassa maassa. – Jos säät nyt lämpenevät, saadaan laadullisesti hyvä ja määrällisesti kohtalainen sato, kertoo toiminnanjohtaja HANNU SALO Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Hän arvioi, että mansikkaa saadaan tänä vuonna talteen noin 13 – 14 miljoonaa kiloa.
Toissatalven pakkaset ja kevään hallat kurittaneet kasvustoja
Vaikka viime talvi olikin leuto, edellisen talven aiheuttamat vauriot näkyvät vielä tämän kesän mansikan satomäärissä. Viime vuonna vaurioituneiden kasvustojen tilalle istutetut taimet eivät vielä ole satoiässä.
Myös tämän kevään hallat vioittivat kukintoja jonkin verran. Eniten kärsivät ne Etelä- ja Länsi-Suomen harsojen alla kasvaneet marjat, jotka olivat pahimpien hallaöiden aikaan ehtineet jo kukkaan.
Mansikan alkuperämaa on ilmoitettava
EU-määräysten mukaan alkuperämaa on merkittävä kaikkiin niihin tuoreisiin kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin, joille on olemassa EU:n laatuvaatimukset. Näin ollen esimerkiksi mansikan alkuperämaa on aina ilmoitettava, riippumatta siitä, onko kyseessä kotimainen vai ulkomainen tuote.
Mansikan alkuperämaamerkinnän pitää olla selvästi esillä jokaisella myyntipaikalla, joko marjalaatikossa tai tuotteen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi laatikoissa tulee olla viljelijän nimi tai tunnus. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto kertoo, että elintarvikevalvontaviranomaisilta saatujen tietojen perusteella tänäkin kesänä alkuperämerkinnöissä on ollut puutteita.
