Vuosi vaihtui ennätyskylmissä merkeissä. Pohjanmaalla, Toholammilla, mitattiin uudenvuodenyönä 40,3 asteen pakkaslukemat. Tammikuun alkupäivinä kireintä pakkanen on ollut Itä-Suomessa. Myös Etelä-Suomessa on monin paikoin ollut 30 astetta pakkasta ja tuuli on tehostanut kylmyyden tuntua.
– Riski on olemassa, että pakkanen jatkuessaan aiheuttaa omenapuille vaurioita. Lumipeite kuitenkin suojaa juuriston vaurioitumiselta, lohduttaa taimistoviljelijä ANSSI KRANNILA Hirvensalmelta.

– Tämä talvi muistuttaa vuoden 1987 talvea, jolloin kovat pakkaset kestivät yhtämittaa 3 – 4 viikkoa. Silloin tuli omenapuille vaurioita, muistelee Krannila.

– Pakkanen on kuitenkin ollut tasaista eikä sahaavaa lämpötilan muutosta ole ollut. Äkilliset lämpötilamuutokset ovat haitallisempia kuin tasainen pakkanen. Myös myrskytuuli yhdistettynä pakkaseen on haitallinen, sillä tuuli kopauttaa puuta ja solut repeytyvät, sanoo Krannila.

– Syyskuu oli lämmin ja talvi tuli nopeasti. Kasvien karaistumisaika jäi lyhyeksi. Toisaalta lohduttavana seikkana on se, että lämpimän kesän jäljiltä solujen sokeripitoisuus on ollut suuri ja silloin pakkasen kestävyys on parempi.

– Lumikerros suojaa puiden juuria. Vanha viisaus on, että 10 senttiä lunta antaa kymmenen asteen suojan. Omenapuulla juurivaurioita tulee, jos maassa on alle 17 astetta pakkasta. Matemaattisesti laskien Etelä-Suomenkin kymmenen sentin lumi suojaa 27 asteen pakkaselta, arvioi Krannila.

– Piikkiön lajikkeista Jaspi ja Samo sekä muut samaan sarjaan kuuluvat ovat varsin talvenkestäviä. Uusille lajikkeille kuten Pekalle ja Vuokolle sekä numerolajikkeille tämä talvi on hyvä testitalvi, sanoo Krannila.

Pakkasvaurioit selviävät vasta kesällä

Kulunut pakkastalvi on saanut monet omenaviljelijät, niin ammattilaisetkuin kotipuutarhaharrastajatkin pelkäämään kylmän omenapuille aiheuttamiatalvituhoja.
-Talvehtimisen onnistuminen selviää kuitenkin vasta myöhäänensi kesänä. Omenapuu jaksaa tehdä hiirenkorvaa ja kukintaa, mutta joskuoriosa on poikki, niin puun kuihtuminen alkaa näkyä viimeistäänjuhannuksen jälkeen, selvittää toiminnanjohtaja HANNU SALO Hedelmän- jaMarjanviljelijäin liitosta.

Kovat talvehtimisolot kohtaavat omenapuita Suomessa noin kerran kymmenessävuodessa. Hannu Salo muistuttaakin, että koskaan vuoden eivät oleveljeksiä. – Joskus kovatkaan pakkaset eivät aiheuta suurta tuhoa, muttatoisinaan iso osa puista saattaa kuolla.

-Vuonna 1997 talvella omenanviljelijät arvioivat, että aika läheltäliippasi. Vuonna 1987 pakkaset tekivät suhteellisen laajaa tuhoa, kun taasvuonna 1979 talvi oli kova, mutta pakkasten aiheuttamia vaurioita ei juuriilmennyt. Luonto on harventanut etenkin uusia ulkomaisia lajikkeita.

-Kääpiöivien perusrunkojen talvenkestävyydestä ei ole pitkäaikaisiatietoja. Niiden selviämistä on vaikea ennustaa, kun ei tiedä mihin niitäpitäisi verrata. Teoriassa niiden talvenkestävyys on kuitenkin heikko. Sennäemme sitten ensi kesänä, Hannu Salo sanoo.

Talvenkestävyys monen asian summa

Omenapuiden talvenkestävyyteen vaikuttavat lukuisat asiat; talven japakkasten alkamisajankohta, syksyn vesitilanne ja edellinen sato, lumenpaksuus ja niin edelleen. Kaikkia asiat vaikuttavat toisiinsa, eivätkäolosuhteet koskaan toistu samanlaisina.

Viljelijän käyttämät toimet kasvun edistämiseksi saattavat myös kostautua.Näitä ovat typen lisäys ja tihkukastelun käyttö. Voimakkaasti kasvava puuon aina arempi kuin luonnon ehdoilla elävä puu.

Nuoremmat puut selviävät pakkastalvista paremmin kuin vanhat puut.Toiminnanjohtaja Hannu Salo muistuttaakin, että hätiköityjä kaatotuomioitaei kuihtuneille omenapuille kannata välittömästi antaa. – Monet puut ovatmyöhemmin vironneet, kun niille ei ole näytetty moottorisahaa.

Mansikka suojassa hangen alla

Hortonomi Ismo Ruutiainen katsoo Kiteellä oman talonsa mittaria, joka näyttää 32 astetta pakkasta. – Monin paikoin on täälläkin mitattu lähes 40 asteen pakkasia.

– Riskirajoilla liikutaan nyt. Vadelmaan jäi syksyllä kaikille viljelmillä lehdet ja se on merkki heikosta tuleentumisesta. Toisaalta nyt on menossa syvin lepovaihe kasveilla eikä lauhaa kautta ole vielä ollut, kertoo Ruutiainen.

– Omenapuulla saattaa tulla latvojen ja versojen kärkien kuolemia. Näistä seuraa haaroittumista ja se tietää merkittävästi lisää leikkaustarvetta.

– Mansikalla on ihanteellinen tilanne. Kevyttä pakkaslunta on runsaasti penkkien päällä, joten sillä ei ole hätää, sanoo Ruutiainen.

Jaa artikkeli