Tappajaetanan nimellä tunnettu espanjansiruetana on leviämässä Etelä-Suomen puutarhoihin. Sitä tavataan yleisesti Etelä-Ruotsissa ja Maarianhaminassa. Nimensä se on saanut siitä, että se syö lajitovereitaan, mutta ainoastaan kuolleita ja sairaita yksilöitä, kertoi tarkastaja BENGT LINDQVIST Pihapiirimessuilla Lahdessa perjantaina .

– Espanjansiruetana on iso, 15 senttimetrin mittainen. Somerolla se on kasvatettu kotioloissa jopa 25 senttimetrin mittaiseksi.

Lindqvistin mukaan viime vuosina on ollut havaittavissa selvää etanoiden ja kotiloiden yleistymistä.

– Syitä tähän voivat olla mm. onnistunut talvehtiminen, kostea kevät, kasvillisuuden kehitys ja lämmin kostea kesä. Lisäksi viherlannoitus, lehtikompostit, hoitamattomat joutoalueet ja takapihat vaikuttavat suotuisasti etanoiden ja kotiloiden lisääntymiseen. Mikäli maaperään on käännetty runsaasti kasviainesta nopeuttaa se nuorten etanoiden kasvua huomattavasti.

– Etanat ja kotilot voivat talvehtia sekä aikuisina että munina. Jos lämpötila on keväällä ja alkukesällä 20-30 astetta kuoriutuvat munat kolmessa päivässä. Valmiina oleva kasviravinto ja suotuisat sääolot tarjoavat hyvät edellytykset nuorten etanoiden ja kotiloiden kasvulle. Ne voivat käyttää ravintonaan myös eläinraatoja, josta ne saavat runsaasti proteiineja ja niiden ansioista syksyiset munamäärät ovat suuret.

– Etanat syövät yleensä vuorokaudessa kolmasosan painostaan eli noin 0,5 grammaa. Jos ravintotilanne on hyvä, ne voivat vuorokaudessa syödä kaksi kolmasosan painostaan eli yhden gramman. Näin tuhat etanaa voi syödä vuorokaudessa kilon kasviravintoa.

– Etanoita ja kotiloita voidaan torjua kolmella tavalla: kemiallisesti, biologisesti sekä ympäristötoimenpiteiden avulla. Ympäristötoimenpiteitä ovat avo-ojien välttäminen eli salaojitus, nurmialueiden säännöllinen leikkaaminen, kasvimaalla rivivälien pitäminen puhtaana rikkaruohoista ja lehtikasojen välttäminen.

– Etanat ja kotilot leviävät alueelta toiselle, kun multaista taimiainesta siirretään. Taimien juuret tulisi pestä, jotta munat huuhtoutuvat pois. Pesu on riittävä leviämisen este, arvioi Lindqvist.- Kemialliseen torjuntaan on käytettävissä vain yksi torjunta-aine, Mesurol, ja sekin poistuu myynnistä parin vuoden kuluessa.

– Biologista torjuntaa ollaan vasta kehittämässä. Maailmalla on markkinoilla Nemaslug-valmiste, joka sisältää sukkulamatoja. Sitä ei kuitenkaan riitä myyntiin. Ruotsissa on saatu hyväksyntä Ferramol-valmisteelle, joka on rautafosfaattia. Etanoiden ja kotiloiden poimimisella ei tahdota saada hyvää tulosta, sanoi Lindqvist.

Suomessa yleisimmät ja samalla haitallisimmat etana- ja kotilolajit ovat:
– valepeltoetana (Deroceras reticulatum)
– peltoetana (Dereceras agreste)
– keltajuovaetana (Arion fasciatus)
– lehtokotilo (Arianta arvustorum)
– ja uutena tulokkaana espanjansiruetana (Arion lusitanicus)

Jaa artikkeli