Vaaleajouluruusu ja tuoksuhyasintteja
Kukkakauppojen ovensuussa alkaa näkyä jouluisia kausikukkia. Ensimmäiset hyasintit on bongattu, samoin jouluruusut.
Vaaleajouluruusun (Helleborus niger) vaaleahipiäinen herkkyys viehättää, mutta olenpa nähnyt tumman viininpunaisen tarhajouluruusunkin (Helleborus Orientalis-Ryhmä) silloin tällöin joulukukkien valikoimassa, tosin sellaisia tapaa harvemmin. Jouluruusussa on samaa kainoutta kuin kielossa, joka on valitettavan harvoin nykyään tavattava joulun kukka.
Tuoksuhyasinteista (Hyacinthus orientalis) tulee väriä vaalean jouluruusun seuraksi, jos sitä ylipäätään kaivataan. Itse pidän hyasintin tuoksusta eniten ulkona, jossa se ei aiheuta päänsärkyä.
Sekä hyasintti että jouluruusu ovat todella kestäviä nollakelin kukkia, joten jos sää hieman lauhtuu jouluksi, näistä kukista saa ihanat asetelmat portaanpieleen ja terassille tai parvekkelle. Varsinkin lasitetulla parvekkeella asetelma kestää pitkään vaikka vähän pakkasta välillä tulisikin. Huoneenlämmössä kukinta menee ohi nopeammin, mutta toisaalta sisällä asetelmaa voi ihailla iltaisinkin, kun ulkona on jo pimeää.
Sekä hyasintit että jouluruusut voidaan istuttaa ulos keväällä, kun maa on sulanut. Ne on pidettävä viileässä siihen saakka, jotta ne eivät kuivu. Ne säilyvät ehkä parhaiten ulkona, peitteellä tai harsolla hyvin suojattuna kovalta pakkaselta.
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss
Mitäs ihanaa väriä pudonneiden lehtien kattamassa kukkapenkissä pilkottaa? Syyssahramejahan (Crocus speciosus) siellä! Nämä noin viisitoistasenttiset syysihmeet kuuluvat kauneimpiin pieniin yllätyksiin, joita puutarhuri voi toivoa maasta lämpimän syksyn mittaan nousevan. Tiu
Den första snön föll den första november och landskapet blev plötsligt mycket ljusare. Åtminstone en liten stund. De som inte redan satt ut plogkäppar fick bråttom. Plogkäppar underlättar vid snöröjning […]