Tammisaaren ulkoilupuistossa Ramsholmenissa valkovuokot kukkivat edelleen kauniina mattona, vaikka jo puolitoista viikkoa sitten kävin kuvaamassa ensimmäisiä nuppunsa avanneita valkovuokkoja. Aluetta kiertelevillä teillä oli runsaasti niin aikuisia kuin lapsiakin, joista pienimmät poimivat innokkaina nättejä kukkakimppuja. Oravat ja peipot etsivät siementähteitä talviaikaisen ruokintapaikan läheisyydestä häviten välillä valkovuokkokasvuston sekaan.
Kuvat on otettu tänään vappuaattona, paitsi alimmainen ns. loppukevennyskuva, joka on otettu kaksi vuotta sitten vapun aatonaattona eli 29.4.2012 Hangon kaupungin rannalla. Otin tuolloin kuvasarjan rannalla loikkivasta rusakosta. Vasta kuvia tarkastellessani huomasin rusakon pysähtyneen paikkaan, jossa ilmeisesti vapun juhlintaa oli aloiteltu etuajassa.
HAUSKAA VAPPUA!
Hei vaan! On taas se ihana aika vuodesta, kun Pihakalenteri on tehty ja se lähtee painosta tilaajille kuun vaihteessa. Tätä on kuukausia suunniteltu, kirjoitettu ja kuvattu. Ja nyt se on […]
Lehtikuuset (Larix) ansaitsevat tähän aikaan vuodesta erityishuomiota, sillä ne kuuluvat maiseman myöhäisimpiin värittäjiin. Kausivihantien lehtikuusten neulaset kellastuvat ennen putoamistaan perin kauniisti! Näyttää siltä kuin alkutalven aurinko säteilisi hetkisen juuri
Ihastuttava katsura (Cercidiphyllum japonicum) tuo pirteän tuoksun ulottuvuuden syyspuutarhaan, vaikka se yleensä liitetään kasvukauden aiempiin vaiheisiin. Kuultaviin keltaisen ja punaisen sävyihin syttyvien ruskaisten katsuranlehtien aromi on ihmeellisen imelä. Tuoksun voi [&h
Syksy on erilaisten kurpitsojen aikaa. Mikäpä olisi ihanampaa kuin lämmittävä, samettinen kurpitsakeitto tai uunissa paahdetut kurpitsaviipaleet pääruoan lisukkeena? Lajikkeissakin riittää kokeilemista: on spagettikurpitsaa, myskikurpitsaa, hokkaidonkurpitsaa ja vaikka mitä.
Puutarhan talvilevon aikana viherpeukalot voivat katsahtaa, millaisia kasviaiheita näyttelytiloista löytyykään. Tämänkertaisessa näyttelyvinkissä kasvit kukoistavat kirkkotekstiileissä, joita käsityömestari Helena Vaari on kirjonut 1980-luvulta lähtien maamme luterilaisiss