Uutisarkisto

Ruotsissa väläytellään jälleen rikkakasvien torjunnassa käytettävienRoundupin ja Rambon kieltämistä kotipuutarhoissa. Kemikaalientarkastuksesta vastaavat viranomaiset peräävät kieltoa sen takia, ettärikkakasvien torjunta-aineiden sisältämä glyfosaatti joutuu pinta- japohjavesiin. 1980-luvun lopulta glyfosaattien käyttö kotitalouksissa on kasvanutmuutamasta sadasta kilosta yli 10 tonniin vuodessa, kirjoittaa VärmlandsFolkblad. Kotitalouksissa käytettävien tehoaineiden määrä kuulostaa isolta,sillä Roundupin valmistajayhtiön, ylikansallisen Monsanton mukaan maatalouskäyttää 98 prosenttia kaikesta glyfosaatista.

Puutarhavadelma on toipunut kesän kylmistä säistä erittäin hyvin, mutta sesato jäänee aikaisempia vuosia pienemmäksi. -Puutarhavadelmasta odotetaannoin 30 prosenttia pienempää satoa kuin viime ja edellisvuosina. Sen sijaanviinimarjasadosta odotetaan hyvää, sanoo toimitusjohtaja TAPIO RAUTIAINENsuonenjokelaisesta Pakkasmarja Oy:stä. Kesäkuun hallat vioittivat mustikan kukintaa etenkin Itä-Suomessa, muttapaikoin sadosta on tulossa hyvä. Rautiaisen mukaan varma sato on tiedossavasta elokuussa. Mustikan kaupallinen

Kotimaisten kasvisten saavuttua kauppoihin ja toreille on hyvä ollaerityisen tarkka marjojen, hedelmien ja vihannesten alkuperämerkintöjensuhteen, muistuttaa elintarvikevirasto. Paikalliset valvontaviranomaiset tekevät tarkastuksia alkuperämerkintöjenoikeellisuudesta ja elintarvike-erää seuraavista alkuperätodistuksista jaasiakirjoista. EU:n alueella on voimassa yhteiset kasvisten laatuvaatimukset yli 30taloudellisesti merkittävälle kasvikselle, kuten mansikalle, omenalle japorkkanalle. Näiden kasvisten tukku- ja kuluttajapakkauksiin on merkittävätuotteen alkuperämaa, viljelijä tai pakkaaja sekä laatuluokka.

Eteläsavolaiset mehiläistarhaajat ovat menettäneet lähes puoletmehiläispesistään, sillä noin tuhat pesää on tuhoutunut viime talven aikanalähes täydellisesti. – Hunajantuotantoon tuhot eivät välttämättä vaikuta,sillä käynnistyneestä pääsatokaudesta näyttää tulevan hyvä. Korkeampisatomäärä kompensoisi tappioita, kertoo koulutuspäällikkö LAURI RUOTTINENSuomen mehiläishoitajain liitosta. Maan pohjoisosissa mehiläistarhoja kohdanneet tappiot ovat huomattavastisuuremmat kuin etelämpänä, jossa mehiläispesistä on tuhoutunut noinneljäsosa. Lauri Ruottisen mukaan syyt talvitappioihin

Euroopan parlamentti on keskiviikkona hyväksynyt uudet määräyksetgeenimuunneltujen tuotteiden merkitsemisestä ja jäljittämisestä. Määräyksetkoskevat sekä geenimuunneltuja elintarvikkeita että rehuja. Parlamentin hyväksymää säädöspakettia pidetään askeleena kohtigmo-tuotteille asetetun tuontikiellon purkamista EU:ssa. Uusiengmo-lajikkeiden käyttö sekä viljelyssä että ruokatuotteissa on ollut EU:ssakielletty vuodesta 1998. Säädökset edellyttävät, että ruuantuottajien on eroteltava gmo-lajikkeettavanomaisista ja estettävä gmo-valmisteiden sekoittuminen tavanomaisiinvalmisteisiin. Gmo-tuotteita on myös pystyttävä seuraamaan

Tästä kesästä tulee mahdollisesti hyvä hunajakesä. Kasvit ovat saaneetriittävästi kosteutta ja kukinnasta on tulossa runsas. Mehiläistenhunajaviikot ovat alkaneet. Viileä alkukesä antoi mehiläispesille aikaakeskittyä pesän väkimäärän kasvattamiseen ankaran talven jälkeen.Mehiläishoitajat toivovatkin aurinkoisia medenkeruupäiviä seuraavan neljänviikon ajaksi. Näin saataisiin tänä kesänä kunnolla suomalaista hunajaa. Suomessa on noin 40 000 mehiläispesää. Tällä pesämäärällä tuotetaan 60prosenttia Suomessa syödystä hunajasta.

Valtakunnallisesta mustikkasadosta on tulossa keskinkertainen, Itä-Suomessaja Kainuussa paikoin runsas, Länsi-Suomessa keskinkertainen. Marjatkypsyvät Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä, mutta paikoin avoimilla jaaurinkoisilla paikoilla marjoja voi etsiä jo heinäkuun alkupuolella.Keski-Suomessa ja Oulun läänissä mustikka kypsyy 21.-27. heinäkuuta. Nämätiedot selviävät Metsäntutkimuslaitos Metlan valtakunnallisenluonnonmarjojen satotutkimuksen maastomittauksista. Mustikan satoennusteet vaihtelevat alueittain. Etelä-Suomessa satotasomuodostuu keskinkertaiseksi, paikoin runsaaksi. Alavimmilla maillaItä-Suomessa ja Suomenselän alueella Länsi-Suomessa

Elinkeinoelämää, maataloutta ja työntekijöitä edustavat elintarvikeketjun järjestöt ovat toimittaneet valtioneuvostolle vetoomuksen elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisesta 12 prosenttiin vuonna 2004. Verokannan alentaminen kohti eurooppalaista tasoa parantaa elintarvikealan toimintaedellytyksiä, tukee kotimaista työllisyyttä ja kulutuskysyntää sekä helpottaa ruokakorien hintavertailuja EU-maiden välillä. Nykyinen elintarvikkeiden 17 prosentin verokanta ylittää noin 10 prosenttiyksiköllä EU-maiden keskimääräisen verotason. Elintarvikeketjun järjestöt vaativat, että arvonlisävero lasketaan

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT jatkaa viime vuoden kesälläaloitettua tutkimusta kasvintuhoojista ruoka- ja rehuherneviljelyksillä.Hernettä voivat kiusata kasvitaudit, rikkakasvit ja tuhoeläimet. Tärkeimpiätuhoojia ovat hernekääriäinen, kärsäkkäät, taimipolte, lehtilaikkutaudit,tyvitaudit ja peltojen yleisimmät rikkakasvit. Pahimman tuholaisen,hernekääriäisen esiintymistä seurataan pellolle viedyilläferomonipyydyksillä, jotka houkuttelevat kääriäisen koiraitaliimapyydykseen. Pyydysten avulla voidaan arvioida kemiallisen torjunnantarvetta ja ajankohtaa kullakin pellolla. Kartoituksella ennakoidaan suojelutarvetta Tällä hetkellä

Tekniikan tohtoriksi toukokuussa väitellyt SANNA VILJAKAINEN esittää väitöskirjassaan kaksi menetelmää, joilla marjamehusta saadaan poistettua happoja jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Pohjoisten alueiden marjat soveltuvat monien tuotteiden valmistamiseen. Nesisältävät kuitenkin paljon happoja ja vähän sokeria, mikä aiheuttaaongelmia jatkojalostukselle. Esimerkiksi viininvalmistuksessa kotimaistamarjamehua laimennetaan ja siihen lisätään runsaasti sokeria. Näinkuitenkin viinin aromi kärsii ja marjoille tyypilliset ominaisuudetlaimenevat. Kaksi menetelmää Sanna Viljakainen

Ensimmäiset pelloilla kasvatetut mansikat ovat tulleet torien ja kauppojen myyntipöydille. Varhaisimmat kotimaiset mansikat on poimittu Lounais-Suomen marjatiloilta, jossa ne on kasvatettu harson alla tai muovitunneleissa. Kuluttajat pääsevät mansikan makuun maksamalla noin 3,5-5 euroa puolen litran roveesta. -Kyse on kuitenkin vasta pienistä eristä, joiden poimintakustannukset kohoavat todella korkeiksi, kerrotaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta. Loppuviikkoa kohti mansikkaa

Keskikesällä puutarhoja värittävät heinäkuun nimikkokasveiksi valitut kurtturuusut Rosa rugosa -ryhmä ja ketoneilikat, Dianthus deltoides. Upeimmillaan ne ovat suurissa ryhmissä laajoina istutuksina. Kovin krantuiksi näitä keskikesän kaunottaria ei myöskään voi moittia, sillä molemmat ovat hyvin kestäviä eivätkä vaadi kasvupaikaltaan paljoa. Kurtturuusu supersuosittu Tuuheaoksainen ja kestävä kurtturuusu on suosituin pensasruusumme. Se kukkii pitkään ja kasvattaa näyttävät kiulukat,