Siirry sisältöön

Pihalla nyt – ajankohtaisia vinkkejä ja ideoita piha-arkeen

Pihalla nyt: ajankohtaiset vinkit, blogitekstit ja lukijoiden omat tarinat. Seuraa kauden kasveja ja projekteja.

  • Riippuva puutarha sillankaiteella

      Helsinkiläisen kanavan ylittävällä sillalla kasvaa riippuva petuniapuutarha:     Pastellinsinisten ja vahvanpinkkien petunioiden muhkeasta vuoresta pilkistää myös tummanpuhuva lajike, jonka kukissa on kellertäviä raitoja. Joukossa on lisäksi ripaus riippapelargonia töpäkämpine lehtineen. Kanavan ylittää useampi silta, joista jokaisen kaiteelle on ripustettu ryhmä tällaisia värilaatikoita luomaan pirteää kesämieltä ohikulkijoille.  

  • Iloiset päivänkakkarat

    Mahtaako iloisempaa ja kesäisempää näkyä olla, kuin tuulessa keinuvat päivänkakkarat? Ei haittaa, vaikka taivas olisi välillä vähän pilvessä, päivänkakkarakimppu tuo varmasti hymyn huulille keittiön pöydälläkin. Pitkään kukkivat päivänkakkarat sopivat istutusten yhteyteen ja syötävänä kasvina myös kasvimaille ja lapsiperheiden pihoille. Olen kerran nähnyt komean palstaviljelmän, jonka tunnisti jo kaukaa sen edustalla runsaina kukkivista päivänkakkaroista. Saunan vieressä

  • Onko vieraslajien hävittämispakkoon aihetta?

    Ylen aamu-tv:ssä 10.7.2015 haastateltu professori Seppo Turunen teilasi vieraslajien hävittämispakkoa vaativan lakiluonnoksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Lakiesityksessä on listattu erityisen haitallisiksi 157 vieraslajia, jotka ovat suurelle yleisölle tuntemattomia. – Näistä vain muuttama kuten lupiini, minkki ja rotta tunnetaan, sanoi Turunen. Lakiluonnoksen mukaan tontinomistajan velvollisuus on hävittää haitalliset vieraslajit tontiltaan. Niihin kuuluvat mm. lupiini, jättipalsami. Turusen

  • Pientä vihreää portaankolossa

    Monet mattomaiset maanpeitekasvit, kuten maksa- ja ajuruohot, värittävät parhaillaan kallioita, kiveyksenkoloja ja asfaltinhalkeamia. Kiviportaiden taitteesta löytyi harvemmin vastaantuleva rauniokilkka (Cymbalaria muralis), joka on täyttänyt tarkkaan kivien välissä olevan ahtaan multatilan. Lilliputtimaisuudestaan huolimatta kasvin munuaisenmallisissa lehdissä on mehevää runsautta. Sireeninsävyisiä kukkia avautuu syyskesälle saakka.

  • Ruusujen lumoissa

    Ruusut kukkivat parhaillaan Nummelan Päivölässä koepellolla, jossa ruusujen koeviljely ja risteytys aloitettiin ensin Helsingin yliopiston toimesta 1990-luvulla. Nyt työtä jatkavat talkoohengessä Pirkko Kahila ja Peter Joy, jotka olivat alusta asti projektissa mukana. Pellolta on jo saatu kauppoihin muutama hyvä kotimainen lajike: ’Sointu’, ’Tove Jansson’, ’Sävel’, Lumo’ ja ’Ilo’. Pääsin tutustumaan ruusujen kukintaan sen parhaimpaan kulta-aikaan. Puistoruusu

  • Leppäkerttu ja muita ötököitä

    Alkukesä oli sen verran viileä, jopa koleakin, että normaalisti touko- kesäkuussa runsaslukuisina pörräävät perhoset, koppakuoriaiset ja muut ötökät pysyttelivät enimmäkseen koloissaan. Vasta viime viikon hellepäivien myötä kukilla on alkanut näkyä enemmän hyörinää. Leppäkerttu eli seitsenpistepirkko oli löytänyt merenrannan hiekalla kasvavan karhunputken kukinnosta mieluista naposteltavaa. Parhaillaan niityillä, pientareilla ja muilla kuivahkoilla paikoilla kukkivien päiväkakkaroiden kukinnot olivat

  • Kurjenmiekka kukassa

    Kukkiva keltakurjenmiekka (Iris pseudacorus) tarjoaa eksotiikkaa suomalaisessa luonnossa. Kosteikkoalueilla voi hämmästellä suuriksi kentiksi levinneitä kurjenmiekkaniittyjä, jotka hehkuvat kukinta-aikaan rehevän keltavihreinä. Myös ojissa piilee usein kurjenmiekkayllätys, joka laajentuu ja kukkii aina vain runsaammin vuosi vuodelta. Kasvi kestää merenrannoilla laimeaa murtovettäkin. Puutarhassa keltakurjenmiekka solahtaa lammen partaalle matalaan veteen, mutta menestyy myös kosteutta pidättävässä ja ravinteikkaassa kukkapenkissä.

  • Saniaisten vehreyttä

    Saniaiset viehättävät niin luonnossa kuin varjopuutarhoissakin. Eikä niitä kyllästy koskaan tarkkailemaan. Miten ne nousevat kuin pienet nyrkit ojossa keväällä maasta, avautuen sitten vähitellen koko komeuteensa… Ei ihme, että saniainen on innoittanut taiteilijoita kautta aikojen: se löytyy aiheena niin vaakunoista, kankaista, astioista kuin tapeteistakin. Saniaisia on maailmassa huimat 9000–150 000 lajia, meillä Suomessa niistä esiintyy 40.

  • Kesäpäivän kuva

    Ruusunpunakukkainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus) lukeutuu puolivarjoisan puutarhan ihanuuksiin. Kosteutta pidättävä maa takaa rehevimmät tuoksuvatukkapensastot. Kasville kannattaa varata tilaa levitellä viidakkolehtisiä versojaan. Kukkia on luvassa vielä pitkään, ja vadelman sukulaisena kasvi tekee myös syötäviä marjoja.

  • Keto-orvokin voimallisia värejä

    Keto-orvokit (Viola tricolor) maalaavat näihin aikoihin kallioita sinisiksi. Kukintansa huippuaikoina orvokkijoukko voi tarjota intensiivisen värielämyksen karullakin kasvupaikalla. Keto-orvokit ovat yksilöitä väriensä suhteen. Kun tätä kukkaa lähestyy, löytyy monia liukuvasti toisiinsa liittyviä sinisen sävyjä ja myös uljasta liilaa. Kukan väreissä on hohtavaa syvyyttä, jota pilvinenkään päivä ei sammuta.

  • Perunan herkät kukat

      Kasvimaa ei ole oikein kasvimaa ilman perunaa. Vaikka vain muutaman potun pistäisi maahan, niin se on siinä. Sillä mikä sen makoisampaa kuin uudet, vastanostetut perunat pienen voinokareen kanssa? Mutta sitä ennen ihaillaan perunan kukintaa. Miten herkät ja kauniit – hassutkin – kukat voi tuolla tutulla vihanneksella olla! Peruna kuuluu koisokasveihin ja on siis sukua

  • Jättiagaave kukoistaa kartanolla

    Porkkalan kartanon etupihalla tulijoita ovat tervehtineet jo lähes vuosisadan ajan huolella vaalitut jättiagaavet. Ne saavat nyt historiallisen puutarhan tunnuskasvin arvon. Jättiagaavet kuuluvat oleellisesti kartanon miljööseen, jonne ne tuovat olemuksellaan menneiden aikojen kartanokulttuurin henkeä. Hämeenlinnan Lammilla sijaitseva Porkkalan kartano ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) Kasvigeenivaraohjelma kutsuvat yleisöä historiallisen puutarhan tunnuskasvin julkistustilaisuuteen kartanopuistoon sunnuntaina 28.6. klo 14. (Porkkalankuja 60,