Siirry sisältöön

Blogi: ajankohtaisia aiheita puutarhoista ja kasveista

Artikkelit, jotka käsittelevät sesongin kuumia aiheita ja vinkkejä.

  • Vain puoli vuotta ja mahonia kukkii!

    Niin – kukkivathan silloin, siis toukokuussa, jo monet muutkin kasvit, jotkin aikaisemminkin. Mutta olkoon esimerkkinä mahonia, jota tämä postaus käsittelee. Tässä ”mukavan” jouluhössötyksen keskellä on ilo huomata, että jo parin viikon kuluttua on talvipäivänseisaus, josta valoisuuden lisääntymisen myötä meidän ”puutarharapsuttajien” ajatukset ovat enenevässä määrin lähestyvässä keväässä. Haitanneeko sekään, että vuodenajoista kylmin on tuossa välissä. Mahonia

  • Joulukukkasesonki alkoi

    Kukkakauppojen ovensuussa alkaa näkyä jouluisia kausikukkia. Ensimmäiset hyasintit on bongattu, samoin jouluruusut. Vaaleajouluruusun (Helleborus niger) vaaleahipiäinen herkkyys viehättää, mutta olenpa nähnyt tumman viininpunaisen tarhajouluruusunkin (Helleborus Orientalis-Ryhmä) silloin tällöin joulukukkien valikoimassa, tosin sellaisia tapaa harvemmin. Jouluruusussa on samaa kainoutta kuin kielossa, joka on valitettavan harvoin nykyään tavattava joulun kukka. Tuoksuhyasinteista (Hyacinthus orientalis) tulee väriä vaalean jouluruusun

  • Raparperi & maksaruoho

    Ruttuisten raparperinlehtien alla on hauska kate: pehmeä matto keltamaksaruohoa (Sedum acre). Molemmat ovat monen paikan selviytyjiä. Punaisten raparperinvarsien ja kirkkaankeltaisen maksaruohon välille syntyy hyvä jännite. Kuva on Chelsea Flower Show´sta, pidettyä hyötykasvia juhlistavasta näyttelypuutarhasta.

  • On joulumyyjäisten aika

    Lunta tulla tupruttaa taivaan täydeltä, ainakin täällä eteläisimmässä Suomessa. Maisema näyttää jo oikein talviselta, ja paljon valoisammalta kuin mustan maan aikana. Ja onhan huomenna jo joulukuu! Toivottavasti nämä lumet ovat merkkinä siitä, että saamme myös valkean joulun, millä on mielestäni suuri vaikutus joulun vieton tunnelmaan. Lähestyvä joulu näkyy jo monilla tavoin arjessamme. Kaupunkien kaduilla palavat

  • Marraskuun värittäjät

    Kun aurinko vähänkin vilahtaa näkyviin pilvisinä viikkoina, kannattaa katse suunnata aivan maanpinnan tuntumaan. Sammalet ovat harmaan vuodenajan valaisijoita, jotka eivät ole kovin valikoivia sen suhteen, missä antavat vahvojen väriensä loistaa. Sadekin vain saa ne pörhistymään. Pienimmätkin kiveyksensaumat täyttyvät ajan kanssa kumpuilevaksi minimaisemaksi, joka herää hehkumaan matalalta tulevassa talvivalossa.

  • Kultasade on todellinen katseenvangitsija

    Elämme juuri nyt vuoden pimeintä aikaa, ja monille kaiketi ankeintakin, kun lumi ei vielä valaise maisemaa, taivas on paksussa pilvessä ja vettä vihmoo päivittäin. Säätiedotusten mukaan parempaa säätä ei ole luvassa päiväkausiin. Ilman lämpötila on tosin pysytellyt melko korkealla, päivällä jopa lähellä kymmentä astetta. Omaa mieltäni ainakin piristää katsella kuvia ja muistella tätä komeasti Hangon

  • Kevät mielessäin

    Viime viikolla sain viimeisetkin kukkasipulit multaan ja tarjoushintaan hankitut pensaat ja puun istutettua. Kyllä, niitäkin riitti, viimeksi pari viikkoa sitten kun tulin kaupunkireissulta, oli mukanani yhdeksän pensasta ja yksi puu! Mutta kun niitä saattaa tähän aikaan vuodesta löytyä taimimyymälöistä jopa eurolla, niin… no, eipä siitä sen enempää muuta kuin että säästöä syntyy. Ensi keväänä on

  • Syksyn valoja ja koristeasetelmia

    Erään tunnetun rautakaupan syyskuvastossa mainostettiin alkusyksystä ikkunaan aseteltavaa, hopeanhohtoista kimallesydänvalaisinta. Se oli ainoa, kauniilta näyttävä tuote, mikä tuossa esitteessä kiinnosti. Niinpä kiiruhdimme kauppaan, kun myyntiaika koitti. ”Sitä ei ole saatu vielä myyntiin”, myyjätyttönen valitteli. Viikon välein kävimme useita kertoja rautakaupassa, mutta ”sitä ei ole vielä saatu”. Onneksi huomasimme kyseisen kimallesydämen erään tavaratalon hyllyllä, minkä jälkeen

  • Tervetuloa takaisin, krookukset

    Vaikka kevätkukat ovat minulle kasveista mieluisimpia, krookuksia en ole istuttanut aikoihin. Sille voi keksiä monenlaisia syitä, ennen kaikkea: miksi istuttaa krookuksia, kun myyrät ja kauriit kuitenkin tulevat ja syövät ne. Sitä turhautumista, kun juuri aukeamaisillaan olevat nuput ovat yön aikana kadonneet tihulaisen vatsaan. Ehkä myös yleisimmät krookusvärit ovat kärsineet inflaation nähtyinä toistuvasti rinnakkain istutettuina. Viime

  • Kullankeltaista aikaa

    Tämä on upeaa aikaa vuodesta, kun loppukesän väsynyt vihreä on vaihtunut keltaisiin, lämpimiin sävyihin. Kallionauhus (Ligularia dentata) on yksi kauneimmista loppukesän kukkijoista. Omalla pihallani se viihtyy valtavan hyvin kosteassa paikassa, savisessa maassa ja pääosin auringossa, vain nuori japaninlehtikuusi sitä hieman varjostaa. Seurana sillä on mm. siperian-, loisto- ja kaunokurjenmiekkoja, päivänliljoja ja palmusaraa. Kukinta-aikakin on pitkä.

  • Värikästä ruskaa ja punaisia marjoja

    Eteläisimmänkin Suomen ruska on hiljalleen hiipumassa. Tilastojen mukaan ruskahuippu on täällä useinmiten lokakuun alkupuolella, mikä pitää paikkansa tänäkin syksynä. Vielä hetki sitten kirkasvärisinä loistaneet vaahteran ja muidenkin puiden ja pensaiden lehdet ovat ruskistumaan päin. Lapissa ruska on yleensä parhaimmillaan jo syyskuun toisella viikolla, missä varsinkin tunturikoivu ja maaruska saa näyttämään maiseman aivan epätodellisen värikkäältä. Ruska

  • Kattokruunuja kukista

    Chelsean puutarhanäyttelyssä esitellään puutarhasuunnittelun lisäksi myös floristintaitoja. Vuoden floristin tittelistä kisaavien tehtävänä oli koristella kukkiva kattokruunu, joka kelpaisi ripustettavaksi vaikka juhlavuottaan viettävän kuningattaren illallispöydän ylle. Tällaisia kukkakruunuja näyttelyn Suuressa Paviljongissa riippui: Kukat on laitettu keveisiin lasiputkiin ja –pulloihin. Asetelmien yksityiskohtaisuudessa piilee niiden kiinnostavuus: pikkuisia kukkia tekee mieli mennä katsomaan läheltä. Joukossa on sekä tuttuja että