Siirry sisältöön

Pensaat ja niiden tuoma monimuotoisuus pihaan

Lehtevät ja kukkivat koristepensaat - löydä juuri oikeat lajit pihaasi.

  • Nyt on karkkiväristen hortensioiden aika

    Kylläpä kukoistavien jalohortensioiden rivistö saa hieraisemaan silmiään. Pastellinen sävymaailma on satumainen! Hyvämultaisella kasvupaikalla Endless Summer -lajikekokoelman hortensiat kasvavat matalahkoina, rehevälehtisinä ja monivuotisina (ainakin vyöhyke III, talvisuojaus voi olla usein suositeltava) pensaina. Ne ihastuttavat sekä yksittäin että massoiksi istutettuina. Suuria kukintopalleroita on odotettavissa syksylle asti. Niitä kehittyy sekä pensaiden vanhoihin että tämänvuotisiin versoihin. Kukkien värisävystön moninaistamiseksi

  • Juhannuksen kukkia

    Mikä on odotetuin juhannusajan kukka? Klassikko juhannusruusu tuoksuineen, keltainen niittyleinikki, jokin muu niittyjen kukittaja, kenties päivänkakkara? Vanhastaan se on usein ollut hohtavan punavioletinsävyinen metsäkurjenpolvi, jota myös juhannuskukaksi kutsutaan. Kaikkihan nämä iki-ihania ovat ja tuovat omanlaisensa vivahteen keskikesään! Hyvää juhannuksen aikaa blogilukijoille 🌼

  • Seppelvarpukin sulaa esiin

    Poimitaanpa näiltä erikoisen sahaavan keväänsaapumisen aikana tehdyiltä kasvikävelyiltä vielä blogiin eräs mukava maanpeittokasvi, nimittäin seppelvarpu (Stephanandra incisa ’Crispa’/Neillia incisa). Väistyvän talven sulavaiheissakin matalat seppelvarputiheiköt ovat olleet mielikuvituksellista katseltavaa. Yksityiskohtia huomioivin silmin nähtyinä nämä hieman tappuraiset tiheiköt voisivat vaikuttaa pesäpaikoilta tai pienoismaisemilta. Seppelvarvun kaarevana lamoava varsisto kurottuu laajalle ja juurehtii vähitellen nivelkohdistaan. Pikkupensaan lepokautinen väritys korostuu

  • Helmikuun alkua rannikkoseudulla

    Mitä voi nähdä helmikuun alun eteläsuomalaisessa kasvimaailmassa? Lumien kohta taas sulaessa ja Föhn-tuulten välillä puhaltaessa maa pienine kevään merkkeineen on monin paikoin esillä. Maisemassa korostuu nyt kasvien kaunis ruskea sävytys: niin puu- kuin kuihtuneet ruohovartisetkin kantavat kanelisen punaruskeita sekä kellertävän ja beessin kauhtuneita sävyjä. Maanläheistä väriviehätystä löytyy myös viime syksyn lehdistä. Puunrungot jäkälätäplineen ovat hyvää

  • Ruusut mielessä

    Talvi tuli jotenkin hirveän nopeasti. Tältä näytti The Pilgrim -ruusuni eli ’Auswalker’ marraskuun puolivälissä, kun oli harvinaisen lauhaa. No, sen jälkeen tulikin harvinaisen aikainen talvi – meillä lounaissaaristossa mennään usein reippaasti joulun yli, ennen kuin alkaa näyttää talviselta. Nyt on näyttänyt jouluiselta jo useita viikkoja. Köynnösruusu Pierre de Ronsard eli ’Meiviolin’ sai lumet viimeisen nuppunsa

  • Syysvärikauden viimeisiä ilotulitussävyjä

    Syysvärikarkkipussin perukalta on etelässä löytynyt vielä viime päivinä tällaisia sävyjä. Väreistä vastaavat niin julkisten viheralueiden kuin kotipihojenkin kivijalkakasvit pensasangervot sekä tuhkapensaat. Ne viherryttävät, ja varsinkin pensasangervot myös kukittavat haasteellisempiakin kasvupaikkoja. Nyt syksyllä on ilo seurata, miten monet näistä pensaista heräävät aivan uudenlaisiksi ilotulituskoristeiksi.

  • Punaista syksyä maantasalta alkaen

    Lamohietakirsikka (Prunus pumila var. ’Depressa’) on hieno maaruskan lähde, kun ajatellaan puutarhan syysvärien kerroksellisuutta. Sen sirot, punaruskaiset lehdet liekittävät aurinkoisia ja läpäisevämaaperäisiä kasvupaikkoja. Hietakirsikan versosto suikertaa yleensä noin metrin levyisellä alalla. Kate maanpinnalla jarruttaa nopeakasvuisempien rikkakasvien versomista sen lomassa. Hietakirsikan vuodenajoista voi nauttia vielä V-vyöhykkeellä. Keväällä lamohietakirsikan valkeat, runolliset tähtikukat edustavat hanamijuhlaa maan tasolta alkaen.

  • Höyhenpensas ruskaloistossa

    Uusimman lehden Idea pihalle -palstallani mainitun höyhenpensaan (Fothergilla major) syysväritarina jatkuu täällä blogissa. Höyhenpensas on metsäpuutarhatyylinen siro- ja hidaskasvuinen erikoisuus, jonka nimi viittaa kasvin pörhöisiin, kermanvärisiin ja tuoksuviin alkukesän kukkapalleroihin. Sympaattinen pensas kestää jopa V-vyöhykkeellä ja viihtyy hapahkossa maassa auringosta puolivarjoon. Höyhenpensaan syysväripalettiin kuuluvat sekä keltaiset että punaiset sävyt. Kuvissa tunnelmia siitä, miten upeaa punaista

  • Lumipalloja helteellä

    Ihastellaanpa lisää hortensioiden näihin aikoihin kukkivaa maailmaa. Aiemmassa blogipostauksessani käsitellyn kuutamohortensian lisäksi myös pallohortensian (Hydrangea arborescens) kukintomeri saa näet hieraisemaan silmiään. Sen kukinnot kehittyvät saman vuoden versoihin. Kyseessä on siis melkoinen vuosittainen saavutus, jota edesautetaan huolehtimalla pallohortensian kasvupaikan ravinteikkuudesta. Valkeiden hortensiankukintojen sävyssä on mielenkiintoinen ominaisuus, jonka ansiosta ne hohtavat lyhtymäisesti syyskesän hämärtyvissä illoissa. Muodoltaan pallohortensiankukinnot

  • Kuutamohortensian hohdetta

    Kuutamohortensia (Hydrangea paniculata ’Praecox’) puhkeaa kukkaan jo heinäkuussa. Runollisen osuvasti nimetyn kasvin kuunvalkeat kukinnot hohtavat runsaan lehdistön lomasta. Täydessä kukassa oleva kuutamohortensiapensas on herkällä tavalla hieno katseenvangitsija. Lisäksi se vehreyttää puutarhatilaa jopa yli parimetrisillä kasvustoillaan. Valkovihreä kokonaisvaikutelma on kuitenkin keveä ja japanilaistyyppinen. Pitsimäisten perhoskukintojen väri muuttuu syksymmällä punertavaksi, kuten myös tutulla, myöhemmin kukkivalla syyshortensialla. Lehtiin