Siirry sisältöön

Luonnonkasvit: suomalaisen luonnon helmiä puutarhaan

Luonnonkasvit pihaniityllä ja osana istutuksia.

  • Kukkivat rannat – ideoita puutarhaan

    Kesäinen kävely järven tai saaren ympäri tai merenrantaa pitkin rentouttaa mielen ja kehon. Samalla voi ihailla alati muuttuvaa vedenpintaa, veden asukkaita ilmassa, vedessä ja maalla sekä vaihtelevaa kasvillisuutta ja kivimuodostelmia. Sekä ikikallio että vasta itänyt elämä ovat läsnä. On rauhaa tai tyrskyjä säätilan mukaan.

  • Kukkasatoa

    Ruusuja täytekakun päällä, kehäkukkia salaatissa… mutta entäpä kuunliljaa ja neilikkaa? Luonnossa ja puutarhassa on hurja määrä syötävää, jos kukkasatoa vain raaskii korjata.

  • Rakkaudesta kieloihin

    Kevätkesällä luonto täyttyy huumaavasta tuoksusta. Metsän aluskasvillisuuden seasta erottuvat siistin soikeat, pitkäruotiset lehdet ja satamäärin pieniä, pulleita, posliininvalkoisia kukkia. On kielojen (Convallaria majalis) aika jälleen loistaa.

  • Perhospuutarhuri

    Ensin Sotkamon Taimiston liikeidealle naureskeltiin. Että oikein perhoskasveja. Ajatusmaailma muuttui kuitenkin nopeasti. Kasvivalinnoilla voi vaikuttaa muun muassa pihan lintulajistoon.

  • Valkoista mansikkasatoa näkyvissä

      Yksi heinäkuun kivoista puutarhayksityiskohdista ovat valkosatoisina pilkottavat metsämansikat, jotka johdattavat ajatukset kasvimaailman monimuotoisuuteen. Niiden kasvusto vihannoi viime blogitekstissäni kuvatun mäkimeiraminiityn lähettyvillä. On mukavaa, miten aromikkaiksi ja makeiksi nämä kalpeat, Maatiainen ry:n taimipäivien yllätyskasvista lähtöisin olevat pikkumansikat ovat osoittautuneet! Metsämansikka on lehdiltään ja kukiltaan kaunis kasvi koristeenakin. Se sopisi vaikkapa maanpeittäjäksi niin luontopihalle kuin rakennetumpaankin

  • Mäkimeiraminiityn kukintaa

    Mäkimeiraminiityn puhkeaminen kukkaan kuuluu heinäkuisiin mielihetkiini. Niitty on saanut laajentua vuosien mittaan kallioketomaiselle paikalle, jolla meirami viihtyy. Maustesatoa kertyy, liilan-aniliininpunaiset kukkasävyt ihastuttavat värisilmää ja niitty kuhisee nyt perhosia sekä kimalaisia! Lisää meiramista ja muistakin puutarhan puolivilliä ”kasvulokeroa” asuttavista hyötykasveista on luettavissa Oma PIHA -lehden numerosta 3/2024.

  • Blommor och blad – på tallriken

    När våren äntligen kommer är växtkraften enorm. Det blir lite grönare varje dag och man kan nästan se hur det växer. Kirskål som är ett av de värsta ogräsen om den växer där man vill odla något annat är en av de första växterna som sticker upp ur marken på våren. Kirskålens späda blad har

  • Kansalliskukkia meiltä ja maailmalta

    Kansalliskasvien nimeäminen on yksi mielenkiintoinen merkki meidän ihmisten kiintymyksestä asuin- ja viljelysseutujemme kasvilajistoon. Tuoksuva kielo äänestettiin kansalliskukaksemme vuonna 1967. Hienostuneesti hajustetun kielomaton kohtaaminen kuuluukin kevään odotettuihin, unohtumattomiin kukkahetkiin. Moni vaalii pihansa luonnonkielokantoja, ja voipa sen kukkakelloja löytyä puutarhasta myös kerannaisina tai vaaleanpunaisina. Kansalliskukka näkyi 1990-luvulta alkaen arjessakin, kun sen kuva koristi markka-aikaisten kymmenen pennin kolikkojemme

  • Kevätpuutarhan viehättävät vuokot

    Sininen, valkoinen, keltainen – siinä on kevään vuokkoihanuuksien kukintajärjestys. Vuokonkukkien monimuotoisuus voi innostaa ryhtymään kasvikeräilijäksi.  Valkovuokkomeren hohtava valo ja vuokkokimppu, onnekkaasti kohdattu keltavuokkolaikku ja sinivuokkojen salaperäinen sinisyys kuuluvat kevääseemme. Nämä näyt ovat piirtyneet lähtemättömästi muistiin usein jo lapsuudessa, ja myöhemminkin moni haluaa istuttaa kevätkukista juuri vuokkoja ihaillakseen niiden yltäkylläistä loistoa pihamaalla.  Sini-, valko- ja keltavuokot

  • Kevään hyötyversoja kohti

        Versot ilahduttavat ja ihmetyttävät puhjetessaan keväällä kasvuun. Näkymät kukkapenkeissä ja luonnonmailla ovat varsin erilaiset varhain kasvukauden alussa kuin myöhemmän vehmauden aikaan. Uusimman Oma PIHA -numeron artikkelissa ’Kevät alkaa silmuista’ on kuvattuna monimuotoinen kavalkadi kevään kasviyksityiskohtia, silmuja ja versoja. Niiden havainnointiin uppoutuminen on läsnäolevaa ja rauhoittavaa pihaelämää parhaimmillaan. Tänne blogiin lisään kuvat muutamista hyötyversoisista,

  • Marraskuun vivahteita

    Kotimaisten kielten keskus kertoo vanhajuurisen ’marras’ -sanan viittaavan sekä luonnon kuihtumisen että edesmenneiden muistamisen aikaan. Ollaan jo lepokaudella, jonka myötä kuitenkin tapahtuu vielä paljon, mutta hienoviritteisesti. Maatumisen tärkeä prosessi esimerkiksi rullaa taustalla takaamassa ravinteiden kiertoa seuraavankin vuoden kasveille. Marraskuun vetisten sääkuvien yhteydessä näkee aina vain korostettavan maiseman harmautta. Kun tarkemmin katsoo, ovat luonto ja puutarha