Huvimajan seinustalla kasvavassa pienessä koivuntaimessa on ensimmäinen lehti! Helmipensaan silmut ovat jo kovin pulleita. Tässä puolestaan on ’Halkis’-kurjenmiekan piippoja (Iris reticulata) pikkujasmikkeen tyvellä. Tarhakylmänkukissa (Pulsatilla vulgaris) on karvaisia alkuja! Ja yhdessä penkissä puskevat raikkaan vihreää lehteä isoidänunikon (Papaver pseudo-orientale) siementaimet.
On todella keväistä! Kun katsoo ulos ikkunasta, näyttää siltä, että kevät on tullut kuukauden etuajassa. En valita, päin vastoin. Viime vuonna talvi kesti puoli vuotta ja vaikutti siltä, ettei se lopu koskaan eikä kevät ikinä ala. Vaikka puutarhassa on jo runsaasti kukkasipulien piippoja näkyvissä, kukintaa saadaan odotella vielä tovi. Ihastellaan kukkia siis ensin sisätiloissa. Pitkän
Nyt viimeistään on aika puhdistaa ja huoltaa pihapiirin linnunpöntöt. Ajankohtaan nähden lämpimien säiden takia varsinkin tiaiset visertelevät jo kevättä enteillen ja käyvät kuikuilemassa pönttöihin, jotka ovat usein edelliskesän pesinnän ja talviaikaisten yöpymisten jäljiltä siivottomassa kunnossa. Pöntöissä saattaa olla erilaisia syöpäläisiä, joten puhdistus on hyvä tehdä suojakäsinein ja vaikka pakkasella, jolloin mahdolliset kirput eivät liiku yhtä
On helmikuun 24. päivä ja ulkona varjossa on 7,7 astetta lämmintä. Puutarhassa on runsaasti elämää. Harmaakurjenpolvi ’Purple Pillow’ (Geranium cinereum) on ruvennut tekemään uusia lehtiä. Helmililjan (Muscari) versoja työntyy esiin mullasta. Tulppaanin punaisia piippoja pilkistää esiin siellä täällä. Kultasahrami ’Zwanenburg Bronze’ (Crocus chrysanthus) on vahvasti sitä mieltä, että nyt on kevät. Sääennusteet lupaavat lauhan sään
Perjantaina lähti puutarhamyymälästä mukaan pelargonin pistokkaita paikkailemaan talven verottamaa pikku kokoelmaani. Matkaan lähtivät koristelehtipelargoni ’Happy Thought’ (Pelargonium Zonale-ryhmä), Mårbacka-pelargonioihin lukeutuva ’Drottning Ingrid’ (P. Zonale-ryhmä), ruusunnuppupelargoni ’Kr. Mary’ (P. Zonale-ryhmä) sekä palsamipelargoni ’Orange Fizz’ (P. x graveolens). Nyt ei muuta kuin kädet multaan, sillä nuo kaksi etummaista on edelleen istuttamalla ruukkuun!
Keittiössä tuoksuu kevät kun maljakkoon keräämäni tuomen oksat alkoivat kukkia. Samassa ”risukimpussa” olevat koivut ovat hiirenkorvalla. Olenkin ahkerasti tuoksutellut näitä pieniä koivun lehtiä sormien välissä ja tuoksu vie välittömästi kesäisiin muistoihin. Nyt lauhan sään aikaan on ollut mitä parhain aika pihistää omalta pihalta muutamia oksia tuomaan vihreyttä kotiin. Erilaiset oksat ovat ihana koristeellinen lisä vaikkapa
Tänään sunnuntaina aurinko laski tasan kaksi tuntia myöhemmin (klo 17.21 Lappohjassa) kuin joulukuussa, kun päivä oli lyhimmillään. Sehän on jo paljon! Sumussa ja plussakeleissä elellessä saattaisi olettaa, että kevät tulee tuossa tuokiossa, kun luntakin on niin vähän, että riittäneekö se enää lumisotasilla leikkimiseenkään. Mutta kalenterin mukaan nyt pitäisi olla vuoden kylmin aika, joten vielä se
Hyvää ystävänpäivää! Vaikka talvi on ollut lauha ja vähäluminen, ei se vähennä kevään ja värikkäiden kukkien kaipuuta. Ihana kimpullinen leikkokukkia piristää pöydällä kummasti. Hurmaavat tulppaanit houkuttelevat ajatukset jo tulevaan kevääseen jolloin syksyllä piilotettujen sipulien kukinta palkitsee helppohoitoisella kauneudellaan. Leikkoneilikat ja jaloleinikit keväisissä väreissään tuntuvat olemassaolollaan suorastaan kohottavan kodin energiaa. Ystävänpäivää juhlittaessa tänään, ei rakasta ruusua
Pikku muistutus tähän väliin, että nyt viimeistään on hyvä käydä virittelemässä varjostuspeitteet havukasveille ja muille ikivihreille puutarhan asukeille! Ja sitten todettakoon, että kuva on otettu 25.1. Tällä hetkellä elellään varsin merkillistä helmikuuta kurakeleineen ja vihreine nurmikkoineen. Lumet ovat sulaneet tyystin ainakin meiltä täältä länsirannikolta. Ihan pihalla -blogia on myös muistettu tunnustuksella. Tunnustus rantautui meille Annelivian
Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri
Jos havaitset keväällä yhdenkin lehtokotilon puutarhassasi, se kannattaa hävittää, koska kotilot saattavat runsastua varsinkin sateisina kesinä niin, että syksyllä kotiloita on kasvien varsissa, lehdillä ja kukissa kymmenittäin, ja pahimmissa tapauksissa satamäärin. Keskimäärin parin senttimetrin kokoisia lehtokotiloita esiintyy pääosin Etelä-Suomessa ja ne viihtyvät parhaiten hoitamattomissa kasvustoissa. Ne käyttävät ravintonaan pihamaan kasvillisuutta ja ovat kaikkiruokaisia. Lehtokotilo syö
Ravitsemusneuvottelukunta julkisti tammikuussa uudet suomalaiset ravitsemussuositukset, edellisistä suosituksista oli aikaa liki kymmenen vuotta. Kansalliset suositukset pohjautuvat pohjoismaisiin suosituksiin, jotka julkistettiin viime syksynä ja joita olivat myös suomalaiset asiantuntijat – mm. professori Mikael Fogelholm ja apulaisprofessori Ursula Schwab – laatimassa. – Uutta suosituksissa on se, että nyt lähdetään ruokavalion kokonaisuudesta eikä yksittäisistä ravintoaineista, kertoo neuvottelukunnan pääsihteeri
