Siirry sisältöön

Kaikki jutut

  • Mitä Suomessa syötiin vuonna 2012?

    Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 182 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotiedoista. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kolme prosenttia ja naudanlihan vajaan prosentin verran edellisvuodesta. Sianlihan kulutus sen sijaan laski reilun prosentin. Sianlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 36,

  • Mitä Suomessa syötiin vuonna 2012?

    Suomalaiset käyttivät viime vuonna keskimäärin 182 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa viljaa, 78 kiloa lihaa, 59 kiloa hedelmiä ja 57 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) ravintotaseen ennakkotiedoista. Siipikarjanlihan kulutus kasvoi kolme prosenttia ja naudanlihan vajaan prosentin verran edellisvuodesta. Sianlihan kulutus sen sijaan laski reilun prosentin. Sianlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 36,

  • Gluteenitonta ja terveellistä kvinoaa viljellään myös Suomessa

    Kvinoa on saavuttanut superruoan maineen maailmalla, ja YK on nimennyt sen vuoden 2013 kasviksi. Nyt Kvinoan viljely on mahdollista Suomessakin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:ssä on 15 vuoden kotiuttamisella saatu oloihimme sopeutunut siemenkanta.1990-luvun loppupuolella MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo opiskeli USA:ssa. Siellä hän tutustui kasviin, jonka NASA:n tutkimukset olivat osoittaneet soveltuvan astronauttien ruokavalioon. Andeilla inkat ovat

  • Chelsea Flower Show 2013

    Lukuisat taimitarhat esittelevät hulppeita antejaan Chelsean näyttelyalueen keskellä levittäytyvässä Suuressa Paviljongissa. Chelsea on nimensä mukaisesti edelleen vahvasti myös kasvien näytös, vaikka puutarhasuunnittelun rooli onkin viime vuosikymmeninä kasvanut. Omat erikoistaimistonsa tai –seuransa on niin vesi- kuin lehtokasveilla, laventeleilla, japaninvaahteroilla, verenpisaroilla, pelargoneilla, ritarinkannuksilla, keijunkukilla, koristeheinillä… Lähestulkoon kaikella, mitä puutarhassa voi keksiä kasvattaa. Jalokivi- vai kaktuskauppiaan esittelypöytä? Valtavien

  • Villiviiniä ja juorupeilejä

    Aurinkoisena päivänä viime sunnuntaina (8.9.) kuvasin loistavissa syysväreissä kylpevää imukärhivilliviiniä Tammisaaren Vanhassa kaupungissa. Talon päädyn valloittanut köynnös peitti melkein kokonaan ala- ja yläkerran ikkunatkin. Haaraisten kärhien laajentuvilla kärjillä tukeen kiinnittyvä köynnös voi olla jopa 30 metrin pituinen. Nopeakasvuista imukärhivilliviiniä suositellaan kasvuvyöhykkeille I-III. Moniko lukijoistamme tietää, mikä on juorupeili? Sehän on vanhoissa taloissa ikkunoiden pielissä oleva

  • Tutkimus: Luomu arveluttaa suomalaisia

    Biolanin teettämän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen epäilee luomutuotteiden korkeaa laatua, mutta samanaikaisesti lähes jokainen on sitä mieltä, että luomutuotteet ovat kalliita. – Luomun merkitys kestävän kehityksen edistäjänä on kyselytutkimuksen valossa hämärän peitossa, sanoo Biolanin markkinajohtaja Timo Huhtamäki. Biolan Oy:n Taloustutkimukselta tilaamaan tutkimukseen vastasi 1304 pientaloasujaa. Vastaajista 25 prosenttia ei allekirjoita luomutuotteiden korkeaa laatua. Naisilla

  • Tutkimus: Luomu arveluttaa suomalaisia

    Biolanin teettämän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen epäilee luomutuotteiden korkeaa laatua, mutta samanaikaisesti lähes jokainen on sitä mieltä, että luomutuotteet ovat kalliita. – Luomun merkitys kestävän kehityksen edistäjänä on kyselytutkimuksen valossa hämärän peitossa, sanoo Biolanin markkinajohtaja Timo Huhtamäki. Biolan Oy:n Taloustutkimukselta tilaamaan tutkimukseen vastasi 1304 pientaloasujaa. Vastaajista 25 prosenttia ei allekirjoita luomutuotteiden korkeaa laatua. Naisilla

  • MTT:n luonnonmarjatutkimukselle Vuoden Hillatuote-tunnustus

    Hilla, lakka, lintti, valokki ja suomuurain. Rovaniemellä metsämarjojen ja luonnontuotteiden parissa työskentelevä MTT:n vanhempi tutkija Rainer Peltola tietää ainakin viisi nimeä rakkaalle pohjoisen marjalle. MTT:n Rovaniemen tutkimustiimi sai elokuussa Vuoden Hillatuote 2013 -kunniamaininnan pitkäjänteisestä tutkimustyöstään lappilaisten metsämarjojen ja luonnontuotteiden puolesta sekä lappilaisen elintarvike- ja luonnontuotealan esilletuomisesta. Tunnustuksen myönsivät Ranuan kunta ja Rovaniemen Kehitys Oy. Rainer

  • MTT:n luonnonmarjatutkimukselle Vuoden Hillatuote-tunnustus

    Hilla, lakka, lintti, valokki ja suomuurain. Rovaniemellä metsämarjojen ja luonnontuotteiden parissa työskentelevä MTT:n vanhempi tutkija Rainer Peltola tietää ainakin viisi nimeä rakkaalle pohjoisen marjalle. MTT:n Rovaniemen tutkimustiimi sai elokuussa Vuoden Hillatuote 2013 -kunniamaininnan pitkäjänteisestä tutkimustyöstään lappilaisten metsämarjojen ja luonnontuotteiden puolesta sekä lappilaisen elintarvike- ja luonnontuotealan esilletuomisesta. Tunnustuksen myönsivät Ranuan kunta ja Rovaniemen Kehitys Oy. Rainer

  • Tunnistaako joku tämän syyspunaisen pikkupensaan?

    Kuvasin muutamia päiviä sitten Hangossa soraisella rannalla alle metrin korkuista, punaisessa syysvärissään olevaa pensasta. Sen oksat tuntuivat kovilta, melkeinpä piikkisiltä käteen otettuna. Olen selannut moneen kertaan paksun Otavan Kasvitieto-kirjan ja etsinyt kasville nimeä myös netistä, mutta en ole vielä löytänyt. Tietääkö joku lukijoistamme nimen kuvissa olevalle pensaalle? LISÄYS 10.9.: Kyseessä on todennäköisesti merimaltsa (katso kommentti).

  • Kostean niityn kuulumisia

    Uusimmassa Oma PIHA -lehden numerossa (5/2013) on artikkelini kosteasta niitystä. Kerron siinä, millaisia sipulikukkia voi istuttaa paikkaan, joka on märkä etenkin keväisin. Joskus juhannuksen jälkeen tällainen keväinen sipulikukkaniitty niitetään ja loppukesän ajan siitä leikataan ruoho kuten muiltakin nurmialueilta. Kolmisen vuotta sitten katkenneen lipputangon huippu toimii nyt humalasalkona keskellä kosteaa kevätniittyä. Keltalehtinen humala (Humulus lupulus ’Aureus’)

  • Chelsea Flower Show 2013

    Tässä makupaloja ruotsalaisen Ulf Nordfjellin suunnitteleman The Laurent-Perrier –puutarhan istutuksista. Puutarhaa hallitsevat majesteettiset kartiotammet (Quercus robur ´Fastigiata Koster´) ja mataliksi laatikoiksi leikatut marjakuuset (Taxus baccata). Niiden lomassa levittäytyy raikkaanvärisiä, suorakulmaisia perennaistutuksia. Puolivarjossa vallalla on vihreä. Hakoneheinämättäiden (Hakonechloa macra) ja suurilehtisten sulkavaleangervojen (Rodgersia pinnata ´Chocolate Wing´) joukosta nousee pirteänoransseja liljoja (Lilium ´Orange Marmalade´) ja keveitä perhoangervoja