Kaikki jutut

Kesä on edennyt loppusuoralle. Vihannesten kasvu ei ole ollut mutkatonta tänä vuonna. Monen kasvin kasvuun lähtö viivästyi viileän alkukesän vuoksi ja tämän jälkeen heinäkuun sateet koettelivat niin viljelykasveja kuin niitä viljeleviä puutarhureita. Kesän viimeisen kuukauden aikana on vielä mahdollisuus kiriä kiinni aikataulua ja varmistaa vihannesten laatua. Kasvisten viljelijät toivovat elokuuksi aurinkoisia, lämpimiä ja kuivia sääjaksoja,

Elokuun kasveiksi on valittu matala, pitkään kukkiva pallohortensia sekä loppukesästä runsaaseen kukkaan puhkeava syysleimu. Vanhat rakastetut leimulajikkeet pitävät pintansa pihojen suosikkeina vuosikymmenestä toiseen, vaikka uusia lajikkeita tulee kauppaan vuosittain. Yhtä lailla pidetty on pallohortensia, jonka pyöreät kukkapallot ja lehdet ovat tänä vuonna runsaiden sateiden ansiosta kasvaneet tavallista suuremmiksi ja näyttävämmiksi. Pallohortensia viihtyy kevyessä varjossa Pallohortensia

Viileän kesän vuoksi auringonkukkia on saatu tänä vuonna hieman odottaa, mutta nyt niitä taas saa poimia! Helsingin kaupungin kukkapelloilta Haltialassa ja Viikissä voi käydä poimimassa mieltä ilahduttavan kimpun. Haltialan tilan pelloilla kasvaa tänä kesänä hunajakukkaa, pellavaa, ruiskaunokkia ja kehäkukkaa. Kukkakimpusta saa komean, kun siihen lisää vielä vehnän ja kauran korsia, mutta ruista ei ole tarkoitettu

Mansikka on saanut myyntipöydille seurakseen kesän toisen herkkumarjan, hienoaromisen vadelman. Vadelmalla on tänä vuonna päästy herkuttelemaan hieman normaalikesää myöhemmin. Poiminta on nyt päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla ja pääsatokausi ajoittuu Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton mukaan elokuun alkupuoliskolle. Kevään hallayöt verottivat vadelmasatoa jonkin verran. Tämän vuoksi kokonaissadosta odotetaan hiukan pienempää kuin viime vuonna, noin 600 000 kiloa.

Farmari Suomen Maatalousnäyttely alkaa huomenna torstaina Mikkelissä. Nelipäiväinen näyttely Mikkelin raviradan alueella on vuoden suurin kotimainen maatalousalan tapahtuma. Pääosissa ovat suomalainen ruoka, maatalouden osaaminen sekä vireä ja elinvoimainen maaseutuyrittäjyys. Näyttelyyn odotetaan 85 000 kävijää. Varsinaisen näyttelyn lisäksi avoinna on 23 retkikohdetta Itä-Suomesta. Farmarin kotieläinosastolla näkee maatilan asukkeja lypsylehmistä alpakoihin ja työnäytöksissä tutustutaan hevosenkengän taontaan sekä

Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla parhaimmillaan. Lämmin ja kostea sää kypsyttää mansikkaa vauhdikkaasti. Kotipakastajien ja säilöjien kannattaa olla viimeistään nyt liikkeellä. Mansikoita on saatavana vielä pari viikkoa, jonka jälkeen tulee mansikkaa sadonajoitusviljelmiltä. Vadelmat kypsyvät mansikkakauden lähetessä loppuaan. Ensimmäiset vadelmat ovat kuluttajien saatavana. Vadelman poiminta on käynnissä ensi ja seuraavalla viikolla. Vadelman pääsato ajoittuu elokuulle. Mansikkaa

Luonnonvaraisen mustikan tulevaisuus on säiden armoilla. Ilmaston lämpenemisen vuoksi mustikan kukinta alkaa entistä aikaisemmin, mikä altistaa kukinnot hallalle. Tänä vuonna mustikkaa riittääkin poimittavaksi vain halloilta säästyneissä metsissä. Pelloilla viljeltevä pensasmustikka on nopeasti yleistynyt. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) keräämien tietojen perusteella on havaittu, että mustikka on kukkinut kolmena vuonna (2000-2002) ja tänä vuonna aikaisemmin kuin 1990-luvun loppuvuosina.Varhainen kukinta

Viljelykasvien nimistö on jo vuosikymmeniä ollut alan ammattilaistenkorvaamattomana apuna. Se tuottaa iloa myös monelle kasveistakiinnostuneelle harrastajalle, vaikka nimiluetteloista koostuvaa kirjaa eivoikaan kutsua varsinaiseksi puutarhakirjaksi. Nyt nimistöstä on julkaistupitkään odotettu, uusi painos. Suomen viljelykasvit on luetteloitu tieteellisen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja niistä kerrotaan viralliset lajinimet suomeksi ja ruotsiksi. Kasvien sukulaissuhteista saadaan jatkuvasti uutta tietoa, joten osa

Auringonkukat hehkuvat lämpöä ja valoa kurottelivat ne sitten kasvimaan laidalla tai keskellä kukkapenkkiä, johon niiden siemenet ovat talvella lintujen mukana kantautuneet. Harva kukka sytyttää katsojassa yhtä optimistisia ajatuksia. Ehkä juuri siksi moni pieni puutarhurinalku aloittaa kasvatusuransa tästä komeasta, mutta helppohoitoisesta kasvista. Valittavana on niin korkeita kuin matalia lajikkeita, joissa voi olla joko kerrottuja tai yksinkertaisia

Vaikka helteitä ei heinäkuussa tulisikaan, mansikkaa saadaan silti. Viileästä alkukesastä huolimatta pelloilla on kypsynyt normaalikesän veroinen mansikkasato. Poiminta päästiin aloittamaan muutamia viikkoja tavallista myöhemmin, mutta nyt on pääsatokausi käynnissä koko maassa. Myös itsepoiminta ja myynti suoraan tiloilta on täydessä vaihdissa. Oikuttelevat kesäsäät pitkittävät mansikkakauden alkua toista vuotta peräkkäin. Mansikan kypsyminen on tänä vuonna samassa, hiukan

Suomalaiset rakastavat mansikoita ja syövät niitä tuoreeltaan melkoisen määrän. Myös pakastaminen ja säilöminen onnistuu useimmilta. Moni onkin lisännyt kesälomaohjelmaansa käynnin itsepoimintatilalla – itse poimittu mansikka kun tuntuu useimpien suussa maistuvan hiukan muita paremmalta. Talvella on pakasteita sulatellessa mukava muistella kesäpäivää mansikkapellolla. Tänä kesänä tuoreista mansikoista tehdään vuohenjuuston ja broilerin kanssa kevyt salaatti. Kannattaa kokeilla myös

Metsissämme ja puutarhoissamme kypsyy parhaillaan mahdollisia syövän ehkäisijöitä. Marjojen on havaittu useissa koe-eläintutkimuksissa vähentävän kasvainten muodostumista lähinnä paksusuolessa ja ruokatorvessa. Marjojen vaikutus syövän ehkäisemiseen oli esillä viime viikonloppuna Lahdessa pidetyssä kansainvälisessä symposiumissa (Berries in cancer prevention: from experimental findings to humans). Symposiumissa kävi ilmi, että marjoja kulutetaan Suomessa eniten maan pohjois- ja itäosissa, missä paksusuolisyöpää