Salaatin kylvöön päästään toukokuun lopussa. Vihannesten ja juuresten kasvattaminen itse on hyödyllistä monessakin suhteessa. Pienen vihannesmaan hoito tuo hyvän mielen. Itse kasvatetut vihannekset ovat taloudellisia, terveellisiä –ja luonnollisesti kaikkein maistuvimpia.
Vihannesmaan lajit valitaan niin, että sadosta päästään nauttimaan mahdollisimman pitkään. Kotipuutarhurien suosiossa olevien lajikkeiden satokausi ajoittuu pitkälle aikavälille, kun taas ammattiviljelijöiden porkkanat ja kaalit on valittu sadon tasaisen valmistumisen perusteella. Kotona on mukavaa, että kaikkia porkkanoita ei tarvitse nostaa kerralla. Siksi kauppojen vihannestiskeiltä tuttuja nimiä ei aina löydy siemenpussien kyljistä.
Kylvöihin päästään käsiksi heti, kun maa on sulanut muokattavaksi. Voimakasta muokkausta vältetään, sillä tällöin kevätkosteus haihtuu ja maa helposti tiivistyy liikaa. Mitä aikaisemmin muokkaukseen päästään, sitä tarkemmin kaikki keväinen kosteus saadaan hyödynnettyä.
Varhain voidaan kylvää salaatin lisäksi monia lehtivihanneksia, juureksia ja kestäviä mausteita. Persilja itää pitkään, joten se kuuluu ensimmäisten joukossa kylvettäviin lajeihin. Lehtien monet maut yllättävät, joten joka vuosi kannattaa kokeilla myös jotain uutta.
Kasvimaalla vallitsee perinteisesti sotilaallinen kuri. Salaatit, porkkanat ja sipulit voi kylvää myös vuororiveihin. Suorien rivien tilalle voi vaihtelun vuoksi piirtää pyöreitä kaaria. Liian vakavasti kylvövakoisin ei tarvitse suhtautua. Pieni epäsäännöllisyys ja vaihtelu tekee vihannesmaasta mielenkiintoisen.
Kun siemenet on kylvetty, voi päälle levittää kasvuharson, jonka tehtävänä on suojata arkoja taimia hallalta ja paahteelta. Lisäksi se estää tuholaisten hyökkäyksiä. Kun harso jätetään tarpeeksi löyhäksi, ei taimien pituuskasvu häiriinny.
Tarhaajan touhuja
Taimien kasvun seuraaminen vihannesmaalla on mukavaa puuhaa. Ensimmäisiä maistiaisia voi napsia jo juhannuksena. Kesäajan tärkeimpiä hoitotöitä ovat harvennus ja kitkeminen. Jos haluaa, rivivälit voi kattaa ruohosilpulla tai oljilla, jolloin rikkoja kasvaa niihin vähemmän ja kosteus säilyy paremmin maassa. Rikkaruohojen kasvua voi hillitä myös haraamalla. Samalla haraus kuohkeuttaa maata ja virkistää kasvua. Usein jo heinäkuun alkuun mennessä rivien välit ovat kasvaneet umpeen, eikä rikoilla ole valoa kasvuun.
Suhtautuminen kitkemiseen muuttuu vuosien varrella kummasti. Lapsena auringossa kyykisteleminen oli raadantaa, omalla vihannesläntillä lomapäivien kitkemisestä tulee mieluisaa huvia.
Kun kasveja aletaan kastella, on tärkeää kastella kerralla kunnollisesti. Kun vesi kastelee maan syvemmältä kuin pinnasta, myös juuret kasvavat kunnolla maahan ja kestävät paremmin poutakausia. Parasta aikaa kasteluun on ilta. silloin haihtuminen on vähäisintä ja vedestä on kasveille suurin hyöty.
(Lue lisää Oma Piha numerosta 1/2004)
Tilaa Pihakalenteri!
Oma PIHA on ihan tavallisen kotipuutarhurin paras kaveri. Aitoa ja inhimillistä Oma PIHAa tekevät näkemykselliset viherpeukalot rennolla otteella.
Lehden sivuilta löydät niin kotimaisia pihatarinoita, uusia unelmia kuin käytännönläheisiä ohjeitakin.
Talvi keikkuen tulevi. Välillä pakastaa ja luntakin sataa, mutta enimmäkseen loka- ja marraskuu ovat varsin leutoja. Maa pysyy sulana tai sulaa aina uudelleen, ja puutarhassa pääsee askaroimaan kaikenlaista. Kunpa vain olisi enemmän valoa!
Ruokaa alkaa häämöttää joka puolella, kun silmät ensin avautuvat aiheelle. Jopa kotipihan puista moni tarjoaa syötävää.
Värikkäät vihanneskasvit koristavat hyötytarhaa ja piristävät ruokapöytää. Kasvien väriaineilla on silmänilon lisäksi myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Värikkäät vihannekset sopivat erityisesti potageriin, jossa keittiökasvit ja kesäkukat on istutettu ranskalaisen muotopuutarhan mukaisesti. Toki ne antavat säväyksen myös tavalliseen vihannestarhaan ja ruukkupuutarhaan. Värejä kasveihin muodostuu etenkin keltaisista ja punaisista karotenoideista sekä punaisista, sinisistä ja violeteista antosyaaneista. Punajuurikkaan…
”Ruusukasvien heimossa on eniten merkittäviä hedelmä- ja marjakasveja, mutta itse ruusujen suku mielletään koristekasveihin kuuluvaksi. Ruusujen suuri ja laaja koristekäyttö on peittänyt alleen sen, että ruusut voivat olla monella muullakin tavalla hyödyllisiä. Ruusuista saa tuoksutuotteita, rohtoja mielen ja ruumiin virkistykseen sekä terveyttä edistävää ravintoakin. Ruususadot Tärkein ravintoa antava osa ruususta on sen kiulukat eli ruusunmarjat,…
Vuotuinen Nai Lert Flower and Garden Art Fair on Aasian Chelsea Flower Show. Tapahtuma järjestetään Bangkokin Nai Lert Parkissa 2.–4. helmikuuta. Kaikille puutarhanhoidosta, kukista ja taiteesta kiinnostuneille suunnatussa näyttelyssä on esillä kukka- ja puutarhasuunnittelun parhaimmistoa. Tämänkertainen tapahtuma on osa Amazing Thailand -teemavuotta, joka pyrkii piristämään Thaimaan matkailua entisestään. Thaimaa tunnetaan erittäin runsaasta ja monipuolisesta kasvistostaan,…
Biolan Istutusmulta on Vuoden Puutarhatuote 2018. Istutusmulta on innovatiivinen, laadukas ja sopii suomalaiselle kotipuutarhurille. Vuoden puutarhatuotteen valitsee Suomen Puutarhakauppiaat ry. ‒ Tänä vuonna halusimme painottaa valinnassa biohiiltä ja sen merkitystä kasvualustassa sekä tuotteen ekologisuutta. Valintaan vaikuttivat myös luonnonmukaisuus ja kotimaisuus. Finaaliin päätyneet tuotteet olivat kaikki biohiilipohjaisia. Kilpailu oli tasainen, mutta Biolan Istutusmulta antaa ehdottomasti helpoimmin…
Puutarhasta proteiinia -tietokortit kertovat yleisimpien valkuaiskasvien kotitarveviljelystä, sadonkorjuusta, käyttötavoista ruuanlaitossa sekä säilönnästä. Valkuaiskasvit, kuten herne, tarhapavut ja härkäpavut, ovat lähes aina kuuluneet kasvimaalle juuresten ja lehtivihannesten rinnalle. Kasvimaaviljelyn kasvavan suosion myötä ravitsevien valkuaiskasvien osuutta viljelykasveina kannattaa korostaa. Puutarhasta proteiinia -tietokorttisarja on tarkoitettu kotipuutarhureille, jotka ovat kiinnostuneita lisäämään kasvisproteiinien määrää lautasellaan. Kotipuutarhassa voi viljellä monia valkuaiskasveja,…
Helsingin Kevätmessuihin tutustui tänä vuonna 46 000 vierailijaa. Suurmessut koostuivat viidestä osamessusta, joista yksi oli Kevätpuutarha. Muut osat olivat Oma Koti, OmaMökki, Sisusta! ja Lähiruoka & Luomu. Kevätmessut järjestettiin 6.–9.4.2017 Messukeskuksessa Helsingissä. Kevätmessujen puutarhaosia on parittomina vuosina ollut Kevätpuutarha ja parillisina Oma Piha -messut. Jatkossa joka kevät puutarhanäyttelyn nimi tulee olemaan Kevätpuutarha. Kevätpuutarhan kumppanina on Puutarhaliitto.…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuonna 2015 julkistama etsintäkuulutus vanhojen puutarhakasvikantojen löytämiseksi keräsi yli 700 ilmoitusta vanhoista raparpereista. Kansalaisten aktiivisuuden ansiosta raparperihaku tuotti toistasataa uudentyyppistä kasvikantaa. Joukossa oli myös muutama todellinen helmi. Koko aineistosta jatkotutkimuksiin pääsi 375 kasvia, joista 60 prosenttia osoittautui vihreä-punavartiseksi Victoria-lajikkeeksi. Raparperitutkimus dokumentoitiin vaihe vaiheelta elokuvaksi ”Raparperin kadonneita geenejä etsimässä”. Elokuvan ensiesitys ja tutkimustulosten julkistus…
Luonnonvarakeskuksen (Luke) paikallisomenoita kartoittavassa hankkeessa on löydetty pitkään etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’. Vanha omenapuu löytyi Asikkalan Kalkkisten kylästä syksyllä 2016. – Noin sadan paikallisomenalajikkeen etsintälistalla ollut ’Mannerheimin Omena’ löydettiin kotiseutuaktiivien avulla. Omistajien mukaan omenapuu on istutettu viimeistään 1940-luvun lopulla, ja heidän kuvauksensa hedelmästä vastaa Puutarha-lehden vuosien 1921 ja 1931 kuvauksia, iloitsee tutkija Maarit Heinonen Lukesta.…
