Kaikki jutut

Kesän makuelämyksistä vadelma on poimintavuorossa. Sen poiminta on jo täydessä käynnissä. Määrällisesti vadelmaa tulee eniten myyntiin tämän ja tulevan viikon aikana. Viimeaikaisten kuivien ja aurinkoisten säiden ansiosta vadelma on laadullisesti hyvää ja aromikasta. Poiminnassa on useita lajikkeita, pääasiassa kuitenkin Ottawaa ja Muskokaa, jotka ovat yleisimmät vadelmalajikkeemme, kertoo toiminnanjohtaja Ilkka Voutilainen Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. Ottawan

Oma Piha -lehden Suomen Paras Piha -kilpailu on edennyt finaalivaiheeseen. Läänien parhaat pihat ovat parhaillaan alueellisista asiantuntijoista koostuvan tuomariston arvioitavina. Tulokset julkistetaan Oma Piha -lehdessä numero 4/2005, joka ilmestyy elokuun 18. päivänä. Kaikkiin pihakilpailuun osallistuneisiin otetaan myös henkilökohtaisesti kirjeitse yhteyttä, kun alueellinen tulos varmistuu.

Koivutisleen tuoksu on tehokas suoja puutarhakasveissa oleilevien nilviäisten tuhotöitä vastaan, ilmenee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tekemistä tutkimuksista.Tutkimusta ollaan jatkamassa tuotekehityksen suuntaan vaikkakin uuden innovaation tuotekehitystä rajoittaa EU:n biosididirektiivi. Koivutisleellä käsiteltyjä aidanteita onkin tarkoitus saada myyntiin ensi vuoden aikana. Teho kesti jopa kaksi viikkoa Jokioisissa suoritetuissa kokeissa käytettiin Ahvenanmaalta siirrettyjä espanjansiruetanoita ja Lahden kokeissa kaupungin omia

Seuraava heinäkuun aikana kypsyvä marjaherkkumme on vadelma, jonka satokausi on juuri käynnistymässä koko maassa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että vadelman poiminta on päässyt vauhtiin useimmilla tiloilla. Satokauden arvioidaan jatkuvan pitkälle elokuuhun, jos säät ovat suopeat ja aurinkoa ja sateita saadaan tasaisesti. Heinäkuun helteet eivät ainakaan vielä ole verottaneet vadelmaa. Paras tilanne on tiloilla, joilla

Omenoista ja syksyn herkkumarjoista on tänä vuonna lupa odottaa runsasta satoa, mutta runsaat sateet voivat pitkän hellejakson jälkeen pilata laadun, kerrotaan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT). Kasvukausi alkoi tänä vuonna viileänä, mutta juhannuksen jälkeen alkanut hellejakso on kirinyt kasvua kiinni. Jos sademäärät pysyvät kohtuullisina, saadaan omenasta, herukoista, vadelmasta ja pensasmustikasta tänä vuonna hyvä sato. Hedelmien

Mustikan, suomuuraimen ja puolukan sadot kehittyvät tänä vuonna hyviksi. Mustikan kukinta on edennyt suotuisissa merkeissä koko Suomessa. Mustikan kukkia on laskettu tutkimusmetsien koeruuduilta (80 metsää, 400 koeruutua) keskimäärin 196 kpl. Jokaiseen tutkimusmetsään on sijoitettu viisi, yhden neliömetrin kokoista koeruutua mustikkakasvustoihin, joilta kukat, raakileet ja kypsät marjat lasketaan. Läänien välillä ei ollut suuria eroja.- Kukinnan määrä

Pihakilpailussa on tehty alueellinen esikarsinta kesäkuun aikana. Jatkoon päässeet pihat on valittu heinäkuun alussa ilmoittautumiskirjeiden ja osallistujien toimittamien valokuvien perusteella. Kilpailun seuraavassa vaiheessa raadin jäsenet käyvät tutustumassa jatkoon päässeisiin pihoihin. Lähes sadan ilmoittautuneen pihan joukosta on valittu tutustuttavaksi 28 pihaa eri puolilta Suomea. Sekä jatkoon pääsystä että tällä kertaa kilpailusta karsiutumisesta ilmoitetaan pihojen omistajille henkilökohtaisesti

Keskikesällä pihoja värittävät heinäkuun nimikkokasvit, kuninkaanangervo ja perhoangervo. Samankaltaisesta nimestään huolimatta kasvit ovat hyvin erilaisia. Kuninkaanangervo on tiheäkasvuinen pensas, jonka purppuranpunaiset kukat hallitsevat majesteettisesti kasvupaikkaansa. Siro valkokukkainen perhoangervo sen sijaan istutetaan usein keventämään pihan pensas- ja kukkaryhmiä. Hyvin peittävä kuninkaanangervo Kuninkaanangervo on uudehko tulokas suomalaisissa puutarhoissa. Se on kuitenkin jo lyhyessä ajassa todettu hyvin käyttökelpoiseksi

Pohjois-Suomen kesän pitkät päivät ja viileät yöt tarjoavat poikkeukselliset kasvuolosuhteet monille uusille viljelykasveille. Viime perjantaina tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan Pohjois-Suomessa on mahdollista saada yhtä suuri tai jopa suurempi ja laadukkaampi minttusato kuin Keski-Euroopassa. Minttua väitöskirjaansa varten tutkineen Abbas Aflatunin työn perusteella löytyivät mintun kasvatukselle sopiva maan pH ja ravinnetasapaino, istutustiheys, sopiva kasvilaji ja lajike ja lisäysmenetelmä

Tuulessa mukavasti kahisevat järviruo¤ot, kukkivat lumpeet ja laineiden liplatus ovat kesää parhaimmillaan. Koko rannan valloittava, runsaana rehottava ruovikko ei kuitenkaan ole mikään ilo silmälle. Sitä paitsi rannan liian tuuhea viidakko haittaa niin uimista, veneilyä kuin muutakin kesäistä menoa. Ruovikon osittainenkin poisto kohentaa rannan ilmettä yllättävän paljon ja samalla tulee omalta osaltaan parantaneeksi myös vesistön tilaa.

Kotipuutarhasta saattaa löytyä yllättävän monenlaisia kasvupaikkoja. Puutarhakirjoista löytyy neuvoja eri olosuhteisiin sopivien lajien valintaan, mutta entä jos kasvi on jo ehditty istuttaa vääränlaiseen paikkaan? Kasvupaikkavaatimuksiin on tärkeää perehtyä jo ennen kasvien hankintaa, jotta ostos ei jäisi ainoastaan yhden kesän iloksi. On kuitenkin melko yleistä, että taimi istutetaan omien mieltymysten mukaiselle paikalle, eikä sinne minne se

Karpalomehu saattaa tutkijoiden mukaan olla mahdollinen taistelukilpi suolistosairauksia aiheuttavia viruksia vastaan, BBC kirjoittaa. Vaikutus on kuitenkin havaittu vasta laboratorio-olosuhteissa, jolloin karpalomehu esti viruksia tartuttamasta ohutsuolen soluja. Suoliston virusinfektiot aiheuttavat vuosittain tuhansien pikkulasten kuoleman ympäri maailmaa, erityisesti kehitysmaissa. Jenkkitutkimuksessa keskityttiin apinoiden ja vuohien kantamiin suoliston viruksiin. Nähtäväksi jää, saadaanko vaikutus todistettua myös ihmisellä. Tutkijoiden mukaan karpalomehun