Kaikki jutut

Mikkelipuisto aivan Mikkelin kaupungin kainalossa on peräti 42 hehtaaria laajuudeltaan. Se sopii hyvin retki- ja patikoinikohteeksi reitteineen ja käytävineen. Järvinäkymät, sillat ja suihkulähteet virkistävät patikoijaa. Mikkelipuiston mallipuutarhat valmistuvat kovaa kyytiä, ja niillekin kannattaa varata aikaa. Alue on Maisemasuunnittelu Hemgårdin tunnetusti hyvää käsialaa, ja Mikkelin kaupungin lisäksi hankkeessa on mukana monia yhteisöjä ja yrityksiä, muun muassa

Helsingin kaupunginpuutarhalla ruusut ovat loistossaan. Käytäviä ja hyvin hoidettuja nurmikoita kehystävät lukuisat ruusurivistöt ja -penkit. Ja kaikki kukkii! Sellaiset lajikenimet kuin ¤Goldmarie 82¤, ¤Sommerwind¤, ¤Lapponia¤, ¤Marie Antoinette¤, ¤Karen Blixen¤ tai ¤Ballade¤ voivat saada veden kielelle, noin niin kuin kuvaannollisesti. Lähikuvassa keltakukkainen ¤Goldmarie 82¤, jossa on hauskoja punertavia häiveitä. Kannattaa käydä katsomassa, nimilaput ovat paikoillaan. Ehkäpä

Heinäkuu on ollut sateinen. Se tietää hyvää kasveille. Puutarhan kukkapenkeissä on silti aukkopaikkoja, jotka pitäisi täyttää. Koko heinäkuun ajan aukot ovat ammottaneet tyhjyyttään ja tehneet kukkapenkin rujon näköiseksi, mutta istutustyöhön ei ole kannattanut ryhtyä. Heinäkuun hellehetkinä istutetuilla kasveilla on huonot eväät elämään. Juuret kuivuvat helposti paahteessa jo istutushetkellä, ja maahan päästyä multakin on kuivaa. On

Herukan satokausi on pääsemässä vauhtiin. Pieniä määriä puna- ja mustaherukkaa on jo ollut myynnissä kauppatoreilla maan eteläosissa heinäkuun loppupuolella. Herukan pääsatokausi alkaa heinä-elokuun vaihteessa ja satoa korjataan aina syyskuun alkuun asti. Herukkasadosta odotetaan tänä vuonna keskinkertaista. Oikukkaan talven säät sekä kevään kylmät jaksot ovat verottaneet satomäärää. Talven jäljiltä pensaissa on ollut paljon kuivuneita versoja. Vaurioita

Auringon paahteessa viihtyvä tyrni on paitsi terveyttä edistävä marjakasvi myös hopealle välkehtivä koristepensas. Elokuun 2007 aikana tuodaan esille myös toistaiseksi tuntemattomampia ampiaisyrttejä. Nämä matalahkot, monivuotiset kukkakasvit viihtyvät tyrnin tavoin runsaassa valossa. Niiden siniset kukat houkuttelevat loppukesän päiväperhosia, ja kukinta voi kestää yli kaksi kuukautta. Monikäyttöinen tyrni Alkuperäiseen kasvillisuuteemme kuuluva tyrni (Hippophaë rhamnoides) on todellinen monikäyttöpensas,

Voi kauhistus! Juuri kesken ilakoinnin kasvimaan onnistumisesta löytyvät kukkakaalit lähes lehdettöminä. Yhdestä kasvista on vain lehtirangat jäljellä. Voi voi, siemenpussissa oli niin vähän siemeniä, että kukkakaalin tamia on vain kahdeksan kappaletta. Tuhotyön tekijät ovat kaaliperhosen toukkia. Perhoset ovat kyllä kivoja, mutta eivät silloin kun ne syövät koko sadon! Koska en halua ruiskuttaa kemikaaleja kasvimaalleni, kerään

Keväällä kerroin miten vanha, umpeenkasvanut kasvimaa jyrsittiin. Vaikka se olisi viisainta pitää viljelemättömänä plänttinä ja kylvää vasta ensi vuonna, en millään malttanut. Puolet kasvimaasta jäi paljaaksi, puolet kylvettiin. Paikka on hyvä, aurinkoinen maatilkku, maa vanhaa merenpohjaa. Keväällä kasvimaata ympäröivissä ojissa lotisee vesi. Maa on savista, niukin naukin ettei liian savista. Saaressa on peuroja, kauriita ja

Mansikan pääsatokausi on Suonenjoen seudulla kääntynyt loppusuoralle. Viileähkö ja sateinen sää on kypsyttänyt mansikat ”varovasti” eli satokausi on ollut pitkä, kertoo Ilkka VOUTILAINEN Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistyksestä. – Ensi viikolla saadaan vielä pääsadon mansikoita myöhäislajikkeista mm. Polkasta, Kimberlystä, Bountystä ja Florencesta. Satokaudessa on ollut tänä vuonna selvä porrastus eteläisen ja keskisen Suomen osalta. – Kotipakastajien

Heinäkuussa kannattaa aina poiketa pienille hiekkateille, puikkelehtimaan metsäpalstojen ja peltojen lomaan ihmettelemään Suomen maaseudun kauneutta. Tienvarren kukat tekevät matkasta ikimuistoisen. Siellä, missä maatalous ei ole liian tehokasta lannoitteineen ja torjunta-aineineen, viihtyvät monet niittykukat. Kuivat tienpientareet ovat niille parhaita kasvupaikkoja, sillä kuivassa rinnemaassa eivät viihdy niittykukkien pahimmat kilpailijat ruohot ja nokkoset. Aromaisessa pientareessa mikään ei kasva

Silkkikukka (ent. Godetia, nykyään Clarkia) on oikea kukka, nimestään huolimatta. Sen siemeniä ostetaan puutarhaliikkeestä eikä Tiimarista. Silkkikukka on vähän vanhanaikaisen maineessa, turhaan, sillä uusia lajikkeita kehitetään koko ajan. Perinteisesti silkkikukka on kohtalaisen korkea, ja siten hieman hankala. Kesäkukkaruukkuihin se ei oikein sovi, vaan pikemminkin paikkaamaan kukkapenkin aukkopaikkoja penkin taka-alalla tai keskellä. Viime aikojen uudet lajikkeet

Keski-Euroopassa viime vuosikymmeninä yleistyneen myyräekinokokin (Echinococcus multilocularis) vuoksi monet keskieurooppalaiset välttävät luonnonmarjojen syöntiä siinä pelossa, että marjojen pinnalla voi olla ketun ulosteesta peräisin olevia loisen munia. Myyräekinokokkia ei kuitenkaan esiinny Suomessa, joten täällä metsämarjoja voi syödä ilman pelkoa ekinokokkitartunnasta. Ekinokokit ovat Echinococcus-sukuun kuuluviapienikokoisia heisimatoja, joiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntänäpetoeläin (yleensä koiraeläin), jonka ohutsuolessa aikuisia matojavoi olla