Kaikki jutut

Suomalaiset kuluttajat kiinnittävät jouluruokaostoksilla huomiota ennen kaikkea elintarvikkeen laatuun. Seuraavaksi eniten ostopäätöksiä ohjailevat elintarvikkeiden hinnat ja kotimaisuus. Laatu on määräävin ostopäätökseen vaikuttava tekijä etenkin 25-34-vuotiaille kuluttajille. Tätä nuoremmat kuluttajat kiinnittävät ennen kaikkea huomiota ruuan hintaan, mutta myös laatu on keskeisellä sijalla päätöksenteossa. Jouluruuan kotimaisuutta arvostavat muita enemmän naiset, lapsiperheet sekä keski- ja suurituloiset kuluttajat. Jouluruuan

Puutarhan joulu on nyt kauneimmillaan Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, Ruissalossa . Siellä loistaa Betlehemin tähti. – Betlehemin orkidean tähden kukinta on harvinainen. Voi olla, että se kukkii muuallakin, mutta meillä se kukkii jouluna, iloitsee ylipuutarhuri Aarno Kasvi. Betlehmin orkidean tähti on tieteelliseltä nimeltään Angraecum sesquipedale. Useita yksilöitä kukkii nyt puutarhan allashuoneessa. Ruissalon puutarhassa on nyt

Elintarvikkeen suomalainen alkuperä on noin puolelle kotitalouksien ruokaostoista päättäville keskeinen valintaan vaikuttava tekijä, kertoo Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimus. Kolmanneksella kulutajista suomalaisuuden merkitys riippuu tuotteesta. Kuluttajat arvioivat, että erityisesti ruokaleivän, maidon ja lihan kotimaisuuden merkitys kasvaa tai ainakin pysyy ennallaan seuraavien viiden vuoden aikana. – Suomalaisuus on tutkimustulosten mukaan valinnoissa tärkeää, koska silloin kuluttajat tietävät mitä

Viime vuonna tutkituista kasviperäisistä elintarvikkeista lähes puolet sisälsi torjunta-ainejäämiä. Yli sallitun enimmäismäärän niitä oli kuitenkin vain viidessä prosentissa tutkittuja elintarvikkeita. Elintarvikeviraston mukaan enimmäismäärien ylityksistä ei aiheutunut akuuttia terveysvaaraa kuluttajille. Kaikkiaan viime vuonna tutkittiin 2171 kasviperäistä elintarviketta, joisa etsittiin 199 eri torjunta-aineen jäämiä. Valtaosa näytteistä oli tuoreita hedelmiä ja vihanneksia (1584 kpl), loput viljaa (137 kpl)

Marraskuu, syksyn pimeä sydänkuu, on oivallista aikaa ensi vuoden suunnitteluun. Usean talvikuukauden aikana puutarhaunelmat ehtivät kiteytyä ja kypsyä. Suunnittelun ei tarvitse olla ryppyotsaista. Väreillä voi leikkiä niin sisätiloissa kuin pihallakin. Puutarhakalusteiden tai aidan maalaus uuden väriseksi saa kukatkin näyttämään raikkaammilta kuin ennen. Kuvien viehättävä, ladosta muunnetun kodin pieni takapiha sijaitsee Länsi-Ranskassa. Turkoosi pihamuuri antaa loistomagnolialle

Useat viherkasvimme ovat kotoisin lämpimiltä seuduilta, missä ne kasvavat luonnossa kookkaina pensaina tai puina. Suomen ilmastossa ainoa keino kasvattaa näitä kasveja on istuttaa ne ruukkuun ja pitää sisätiloissa kylmän talvemme ajan. Luonnolliseen kasvuympäristöönsä verrattuna pienessä ruukussa kasvaessaan kasvit tarvitsevat parasta mahdollista multaa, lannoitusta ja hoitoa pysyäkseen elinvoimaisena. Paras aika huonekasvien mullanvaihtoon on kevättalvi, kun aurinko

Kotimaiset Kasvikset ry on myöntänyt Vuoden Porkkanan Maa- ja kotitalousnaisille pitkäjänteisestä työstä kasvisten kulutuksen lisäämiseksi. Valtakunnallinen neuvontajärjestö Maa- ja kotitalousnaiset, sen piirikeskukset ja yli 70 ammattineuvojaa ovat ansiokkaasti edistäneet ravitsemussuositusten omaksumista jo vuosien ajan, sanotaan palkinnon perusteluissa. Luennoilla ja kursseilla on annettu käytännön apua ja vinkkejä kasvisten käyttöön. Lisäksi Maa- ja kotitalousnaisten toimittamassa Koti-lehdessä kasvikset

Maatilalla kasvavilla lapsilla on todettu vähemmän allergiaa kuin muilla lapsilla. Ilmiön syyt ovat kuitenkin vielä pitkälti hämärän peitossa. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tekemässä tutkimuksessa osoitetaan ensimmäistä kertaa, kuinka maatilalle syntyneille lapsille muodostuu jo ensimmäisten elinkuukausien aikana allergialta suojaavia immunologisia vasteita. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että maanviljelijöiden lapsille muodostui kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana ns. Th1-tyyppisiä immunologisia vasteita, jotka

Parsakaali (Brassica oleacera var. italica), on kotoisin Italiasta, Calabrian maakunnasta, jossa sitä viljeltiin luultavimmin jo antiikin Rooman aikaan. Suomeen parsakaali kotiutui 1900-luvulla. Varsinaisen läpimurtonsa täkäläisiin ruokapöytiin se on tehnyt vasta parinkymmenen viime vuoden aikana, jolloin siitä voidaan sanoa tulleen yksi trendikaaleistamme yhdessä muiden erikoiskaalien, muun muassa ruusukaalin kanssa. Tällä hetkellä parsakaalia syödään reilut puoli kiloa

Luomuliitossa uskotaan, että luomutuotantoa voidaan kehittää parhaiten lisäämällä sopimustuotantoa. Näin viljelijät voivat vastata jalostajien ja viejien tarpeisiin ja toisaalta jalostajat saavat tarvitsemansa raaka-aineen. Luomuliitto juhlii perjantaina 20-vuotista taivaltaan Mikkelissä. Liitto perustettiin Juvalla vuonna 1985, jolloin Suomessa oli alle 50 luonnonmukaisesta viljelystä innostunutta pioneeria. Nyt luomuviljelijöitä on 4450 ja luomuviljeltyä peltoalaa on 6,7 prosenttia eli 148

Uhanalaisten eliöiden ja kasvien luettelo on saatettu ajan tasalle. Uhanalaisten eliölajien luettelo kasvaa yli sadalla lajilla ja rauhoitettujen lajien luettelosta poistuvat muun muassa sinivuokko, tyrni ja kataja. Valtioneuvosto päätti luonnonsuojeluasetuksen muutoksesta tänään torstaina. Muutoksen mukaan uhanalaisia lajeja on Suomessa yhteensä 1410, joista erityisesti suojeltavia lajeja on 608. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut vuoden 1997 asetukseen

Tatti- ja helttasienien sadon määrä on Suomessa vuosittain noin 2-5 miljoonaa tonnia. Syötävien sienien osuus sadosta on 75 prosenttia. Vain 1-2 prosenttia syötävistä sienistä poimitaan hyötykäyttöön. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta selvityksestä, jossa tarkastelun kohteena on ollut 1700 Suomessa kasvavaa tatti- ja helttasientä. Näistä lähes 200 on uhanalaisia tai silmällä pidettäviä lajeja. Laaja tatti- ja helttasieniselvitys