Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke VIII

Tunturien paljakat

  • Kultaneulasia

    Euroopanlehtikuusen neulaset ovat puutarhan myöhäisimmän ruskan runollinen yksityiskohta. Tämä havukasviksi poikkeava kesävihanta puu on kotoisin keskisen Euroopan vuorilta. Kultaneulaskimput säteilevät puun oksilla tähtimäisesti ja pysyvät yleensä osin kiinni vielä lumentulon jälkeenkin. Alas varistuaan ne muodostavat valoisan katteen puun alle. Keväällä uusien lehtikuusenneulasten sävy lukeutuu puutarhan raikkaimpiin vihreisiin. Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia ja vanhemmiten järeitä puita. Kuvien

  • Maksaruohojen roosanpunaa

    Syysaurinko valaisee kookkaiden maksaruohojen laakeat kukinnot tunnelmallisesti. Lempeitä värinyansseja lisää se, että kukintojen roosansävyt vaihtelevat kukintavaiheen mukaan. Nämä korkeammat (~50 cm), mukavanmuotoisia pensaita muodostavat iso/komea/syysmaksaruohot (Sedum/Hylotelephium) lukeutuvat hyönteismyönteisiin myöhäänkukkijoihin. Kuivatakin kukintoja voi ja ympätä niitä syksyn leikkokukkakimppuihin. Lajikkeita ja kukintosävyjä on runsaasti, sillä näistä maksaruohoista kehkeytyi niittymäisten perennojen buumin myötä muotikasveja. ’Matrona’ -lajikkeen tummempi varsisto

  • Valoa päivänkakkaraniityltä

    Päivänkakkaraniitty on upean valoinen näky. Kasvissa on luonnonkukan charmia, ja monelle se onkin yksi kesän rakkaimmista kukkamerkeistä. Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare) on niittyinen ”kansalliskukkamme”, sillä se ilahduttaa koko Suomessa. Se on valittu Keski-Suomen maakuntakukaksi. Kakkarakasvustoja kannattaa vaalia, jos sellaisia lähitienoolla tietää, tai sitten kylvää uusia. Kasvi leviää siemenistä hyvin. Kasvupaikaksi sopii laihahko ja kuivahko maa auringossa.

  • Akileijojen loputon kirjo

    Istuta puutarhaan akileija, saatat saada pari eriväristä siementaimea. Istuta kolme erilaista akileijaa, saat loputtomasti uudenlaisia!

  • Kasvimattoa kivimuurilla

    Luonnonkivimuurit luovat maisemaan viehättävän alkuperäistä ja muinaismuistomaista tunnelmaa. Lisäksi ne ovat rakennustaidonnäytteitä. Näin kevättalviaikaan, kun lumi on sulamassa pälviksi, muurinhuipulta paljastuu rosoista, mutta vihreää kasvimattoa. Tästä se kasvibongailukausi vähitellen alkaa. Lämpimälle, aurinkoiselle ja kuivahkolle muurinlaelle voi istuttaa esimerkiksi matalia maksaruohoja (Sedum), kuten kelta- ja valkomaksaruohoja, sekä rikkoja (Saxifraga). Kesäaikaan tämäkin ikivanha muuri kukkii herkin kukin.

  • Vanha kunnon kuusiaita

    Julkisilta paikoilta löytyy mielenkiintoisia leikattuja kasvimuotoja. Tämä helsinkiläiskuusiaidasto mutkittelee labyrinttimaisesti avoimella puistoalueella. Säntillisesti saksittu havunvihreys luo mukavan tyylikkään vaikutelman näillä lumikeleilläkin. Kuusten lomasta kohoaa komeita katajia. Maata peittää maksaruohomatto. Kuusiaidat ovat kaunista puutarhaperinnettämme. Sellaisen kasvattaminen on kärsivällisyyslaji, varsinkin jos haluaa korkeamman näkösuoja-aidan. Kuusista voi kuitenkin istuttaa puutarhaan myös kuvien kaltaisen matalamman talvivehreän elementin. Aitojen lomaan

  • Tammikuisten puiden kauneutta

    Puiden rungot ovat tähän vuodenaikaan kaunista ja kiinnostavaa tutkailtavaa ja vaikkapa omanlaisensa retken sisältöä. Puut elävät hyvin näkyvästi kanssamme läpi pakkasten ja suojasäiden. Ne luovat pysyvät raamit lumivaipan pehmentämällekin maisemalle. Oman lisänsä talvipuiden sävymailmaan tuovat monet rungoilla viihtyvät sammalet ja jäkälät, joista osa on vihreitä, osa taas montaa harmaan sävyä. Puunrungot voivat uurteisine, sileine tai

  • Pölyttäjien puolesta

    Pölyttäjähyönteiset palasivat mieleeni tähänkin vuodenaikaan tovi sitten kävelylenkillä kohdatun hyönteishotellityömaan myötä. Lisäksi alkaa olla käsillä hunajalahjasesonki, sillä kotimainen hunajapurnukka on monelle mieluisaa sisältöä joulupakettiin. Kohta koittaa myös aika suunnitella siemenluetteloiden äärellä ensi kesän (pölyttäjäystävällisiä) kylvöjä. Pölyttäjähyönteismyönteisyyttä kaivataan, sillä ne ovat vähentyneet radikaalisti kautta maailman muun muassa kasvinsuojeluaineiden sivu-uhreina sekä elinympäristöjen ja ilmaston muuttumisen vuoksi. Hyönteiset

  • Kekrinajan keltaista

    Etelässä jatkuu keltavoittoinen myöhäisruskakausi. Seppelvarpu (Stephanandra incisa) esimerkiksi ponnistaa aiemman kasvukauden vehreyttäjän roolistaan aurinkoiseksi katseenvangitsijaksi. Kasvia suositaan erityisesti julkisten alueiden massaistutuksissa. Keltaisena hehkuva seppelvarpurinne näyttääkin hienolta. Kasvin herkkänä kaartuva varsisto on omiaan myös kotipuutarhan pienemmän skaalan istutuksia elävöittämään. Tuoksuvatukkakasvustot (Rubus odoratus) valaisevat tehokkaasti muutoin tummasävyisemmäksi muuttuvaa maisemaa. Niiden suuret lehvät värittyvät kauniin kuultavalla keltaisella. Tämä

  • Syysheiniä

    Heinät kaunistavat niittyjä ja puutarhoja usein pitkälle syksyyn ja talveen. Tuleentuessaan esimerkiksi kastikat valaisevat viljapeltomaisen kypsillä sävyillään maisemaa erottuen kauaksikin. Heinien olemuksessa on miellyttävää kepeyttä ja luonnollista tuntua, myös massaistutuksena. Nykyisin puutarhamyymälöiden valikoimista löytyy sopivia koristeheiniä niin perennaryhmän keventäjiksi, näyttäväksi heinäniityksi kuin syksyiseen ruukkusommitelmaankin. Esimerkiksi koristekastikka (Calamagrostis x acutiflora ’Karl Foerster’) on upea lajike, joka

  • Syysväriklassikko pihlaja

    Pihlaja on syysvärien klassikkopuu, jonka ruska-aika on joka vuosi yhtä ihana kokemus! Tänä syksynä pihlajat marjovat erityisen runsaasti ja puiden lehdistöissä ovat esillä kaikki oranssin, keltaisen ja punaisenkin tulensävyt. Meillä viihtyviä pihlajalajeja ja -lajikkeita on useita. Puutarhassa luonnostaan kasvavat pihlajat (Sorbus aucuparia) kannattaa toki säilyttää. Niistä varttuu tilavalla ja valoisahkolla paikalla kaunismuotoisia puita. Jotakin kotoisaa

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä