Siirry sisältöön

Kasvuvyöhyke III


Suomen perusmaisemaa, Vaasasta Kiteelle

  • Ruusukvitteni on kevään oranssi kukkija

    Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) lukeutuu toukokuun yllättäviin oranssinpunertaviin kukkijoihin. Ruusukvittenin kukkarunsaus on huimaava, vaikka itse pensas on matalahko, noin polvenkorkuinen. Kasvi on hyvä valinta tuoksupuutarhaan, sillä sekä kukat että myöhemmin hedelmätkin tuoksuvat. Pensaat viihtyvät läpäisevällä ja aurinkoisella kasvupaikalla, jolla ne laajenevat hitaahkosti kaarevaoksaisiksi kasvustoiksi. Esimerkiksi suojainen rinne on niille omiaan.         Japaninruusukvitteni on

  • Magnolia Vanha rouva

    Ihaillaanpa tässä postauksessa hanamin eli kirsikankukkajuhlan aikaan limittyviä muitakin kukkapuita, nimittäin magnolioita! Japaninmagnolia (Magnolia kobus) ’Vanha rouva’ on iki-ihana lajike Mustilan arboretumista. Siellä kartanon pihalla jo puolen vuosisadan ajan kasvanut esiäitiyksilö on osoittautunut meikäläisittäin hyvin talvenkestäväksi magnoliaksi (ainakin vyöhykkeet I-II), ja sitä lisätään myyntiin ’Mustilan’ tai ’Vanhan rouvan’ nimillä. ’Vanhan rouvan’ perhosmaiset, hienontuoksuiset kukat asettuvat

  • Scillansinistä

    Yksi kevään alkupuolen odotetuimmista kukkijoista on scilla, tuo pieni ja ponteva sipulikasvi, joka levittäytyy mattokasvustoiksi esimerkiksi nurmialueilla ja pensaanalusilla. Viralliselta nimeltään idänsinililja (Othocallis siberica) on kuitenkin kotoisin läntisestä Aasiasta. Meille sitä on istutettu 1800-luvulta lähtien, ensin kartanopuutarhoihin. Sittemmin scilla on osoittautunut niin sopivaksi oloihimme, että moni asutuspaikkakin on voinut jo kadota, mutta scillat vielä kukoistavat

  • Vapunajan kukkia

    Kuunvaihteen säätila liikuskelee vuoristorataa, mutta avautuneiden kukkien määrä on silti vähän kerrassaan kasvanut oloiltaan otollisimmilla etelän paikoilla. Scillojen sukuisten kevättähtien kuultavan vedensävyiset kukat ilahduttavat herkkyydellään. Nämä pienet sipulikasvit leviävät vuosi vuodelta laajemmiksi matoiksi nurmilla ja pensaanalustoilla. Ne liittyvät varhaisimpien kukkijoiden sesonkiin lumikellojen (Galanthus) jatkoksi. Näkösällä on myös valoisaa ja pontevaa keltaista: aikaisimmat keltanarsissit ja tulppaanit

  • Akileijojen loputon kirjo

    Istuta puutarhaan akileija, saatat saada pari eriväristä siementaimea. Istuta kolme erilaista akileijaa, saat loputtomasti uudenlaisia!

  • Kasvimattoa kivimuurilla

    Luonnonkivimuurit luovat maisemaan viehättävän alkuperäistä ja muinaismuistomaista tunnelmaa. Lisäksi ne ovat rakennustaidonnäytteitä. Näin kevättalviaikaan, kun lumi on sulamassa pälviksi, muurinhuipulta paljastuu rosoista, mutta vihreää kasvimattoa. Tästä se kasvibongailukausi vähitellen alkaa. Lämpimälle, aurinkoiselle ja kuivahkolle muurinlaelle voi istuttaa esimerkiksi matalia maksaruohoja (Sedum), kuten kelta- ja valkomaksaruohoja, sekä rikkoja (Saxifraga). Kesäaikaan tämäkin ikivanha muuri kukkii herkin kukin.

  • Vanha kunnon kuusiaita

    Julkisilta paikoilta löytyy mielenkiintoisia leikattuja kasvimuotoja. Tämä helsinkiläiskuusiaidasto mutkittelee labyrinttimaisesti avoimella puistoalueella. Säntillisesti saksittu havunvihreys luo mukavan tyylikkään vaikutelman näillä lumikeleilläkin. Kuusten lomasta kohoaa komeita katajia. Maata peittää maksaruohomatto. Kuusiaidat ovat kaunista puutarhaperinnettämme. Sellaisen kasvattaminen on kärsivällisyyslaji, varsinkin jos haluaa korkeamman näkösuoja-aidan. Kuusista voi kuitenkin istuttaa puutarhaan myös kuvien kaltaisen matalamman talvivehreän elementin. Aitojen lomaan

  • Tammikuisten puiden kauneutta

    Puiden rungot ovat tähän vuodenaikaan kaunista ja kiinnostavaa tutkailtavaa ja vaikkapa omanlaisensa retken sisältöä. Puut elävät hyvin näkyvästi kanssamme läpi pakkasten ja suojasäiden. Ne luovat pysyvät raamit lumivaipan pehmentämällekin maisemalle. Oman lisänsä talvipuiden sävymailmaan tuovat monet rungoilla viihtyvät sammalet ja jäkälät, joista osa on vihreitä, osa taas montaa harmaan sävyä. Puunrungot voivat uurteisine, sileine tai

  • Joulunajan kukkaihmeitä 2

    Tänään joulukukkien maailmasta ovat vuorossa jouluruusut (Helleborus), jotka ovat viime vuosina nousseet hyvin suosituiksi. Tutuin niistä on vaaleajouluruusu (H. niger), jonka valkokukat symboloivat valoisuutta pimeimpänä vuodenaikana. Sen englanninkielinen nimi on myös ’christmas rose’ ja saksaksi sitä kutsutaan nimellä ’Christrose’. Varsinainen ruusu se ei ole, vaan leinikkikasvi, jonka kukkien ruusuinen muoto kuitenkin näkyy nimissä. Jouluruusuun, kuten

  • Pölyttäjien puolesta

    Pölyttäjähyönteiset palasivat mieleeni tähänkin vuodenaikaan tovi sitten kävelylenkillä kohdatun hyönteishotellityömaan myötä. Lisäksi alkaa olla käsillä hunajalahjasesonki, sillä kotimainen hunajapurnukka on monelle mieluisaa sisältöä joulupakettiin. Kohta koittaa myös aika suunnitella siemenluetteloiden äärellä ensi kesän (pölyttäjäystävällisiä) kylvöjä. Pölyttäjähyönteismyönteisyyttä kaivataan, sillä ne ovat vähentyneet radikaalisti kautta maailman muun muassa kasvinsuojeluaineiden sivu-uhreina sekä elinympäristöjen ja ilmaston muuttumisen vuoksi. Hyönteiset

  • Havaintoja alkutalven maisemasta

    Lehtien karistua erilaiset kanukat (Cornus) näyttävät kauniit varrenvärinsä. Keltavihreät ja punaiset kasvustot pistävät miellyttävästi silmään marraskuisesta maisemasta ja toisaalta taas sointuvat sen maanläheisiin sävyihin. Kanukat kasvavat reippaasti perushyvässä ja kosteuttapidättävässä maaperässä. Leikkaamista ne kestävät nopeakasvuisuutensa vuoksi. Kanukat lukeutuvat puutarhan perinteisiin vehreyttäjäpensaisiin, mutta ovat kokeneet viime aikoina uuden suosion etenkin talvisen pihan värittäjinä. Myös lehtien syysväritys

  • Marraskuun marjoja

    Marjabongausta marraskuussa? Kyllä vain! Kyse on oikeastaan yksityiskohtien mielenkiintoisesta havainnoinnista pääasiassa ruskean sävyissä levittäytyvässä rauhaisassa marrasmaisemassa. Nämä marjahavainnot ovat tärkeitä myös syksyn ja talven linnuille. Lumimarjan (Symphoricarpos) valkea sato ihastuttaa herkkyydellään vuosi vuoden jälkeen. Sen hivenen muhkuraiset marjat ovat kuin minilumipalloja tai pensaan oksille laskeutunut valaiseva raekuuro. Aronioiden (Aronia) marjat taas kiiltelevät komean mustanpuhuvina pensaan

Tunnetko kasvuvyöhykkeet?

Suomi jaetaan kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen, joiden pohjana ovat puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet. Vyöhykejako perustuu kasvukauden pituuteen, tehoisan lämpötilan summaan sekä talven pituuteen ja kylmyyteen.

Kasvuvyöhyke kertoo, millaiset ovat kasvuolot keskimäärin ja mitä vyöhykkeellä voi viljellä.

Lisätietoa kasvuvyöhykkeistä